Jukka Lindfors
Yle
Veikko Itkonen seuraa pääkaupungin katuvilinän mahtavaa panoraamaa. "Helsinki muuttuu nopeasti maailmankaupungiksi", hän huudahtaa innostuneesti.
Kolmen sepän patsaalla voi seurata keskustan "vilkasta elämää ja rämisevää liikennettä kuumeisesti eteenpäin kiitävine autoineen ja raitiovaunuineen" ja nähdä "satoja ja tuhansia mainosvaloja ja kirkkaita näyteikkunoita maailman viimeisimpine uutuuksineen".
"Yhä uusia ja entistä räikeämmät mainosvaloja syttyy päivä päivältä, yhä sankemmat väkijoukot kansoittavat katuvieriä ja yhä kiivaammaksi kiihtyy elämänsyke."
Tanssipaikalla kajahtavat hottiorkesterin "selkäpiitä karmivat ulvahtelut". Itkonen ei tosin pidä tanssiharrastusta erityisen kehittävänä - sen tilalle voisi hankkia paremmankin harrastuksen.
Mikrofoni vierailee myös laulavan makkaramyyjän kopilla, puistossa, rautatien maitoasemalla ja maalta saapuvien torikauppiaiden seassa. Urbaani yö päättyy auringonnousuun eduskuntatalon portailla.
Tietolaatikko
"Suurkaupungin yö... (Kolmen sepän luona). Elokuvateatterit tyhjenevät. Tanssipaikka - Ravintola. Kadulla enää vain harvoja ihmisiä: askeleet - yövahti - poliisi - makkaranmyyjä.
Puistossa kaikkein autioimpana hetkenä linnut heräävät. Maitoasemalla. Torikauppiaat saapuvat. Auringonnousu Eduskuntatalon portailla." (Yö Helsingissä -ohjelman ennakkomainos Radiokuuntelijalehdessä 21A/1938)
Veikko Itkonen palasi pääkaupungin huvielämään syyskuussa 1938 lähetetyssä ohjelmassa Helsinki huvittelee.
