Hyppää pääsisältöön

Jussit jaettiin viidettä kertaa

Suomen elokuvajournalistit jakoivat vuoden 1948 kunniapalkintonsa filmiväen loistokkaassa gaalaillassa helsinkiläisessä Fennia-ravintolassa.

”Innokkaimpien filmihullujen kaarti odotteli ulkopuolella nähdäkseen edes vilaukselta suosikkinsa juhla-asun”, selostaja kertoo.

Roland af Hällström sai tilaisuudessa Jussit käsikirjoituksesta ja ohjauksesta elokuvasta Pikajuna pohjoiseen.

Filmi Naiskohtaloita toi Eeva-Kaarina Volaselle palkinnon naispääosasta ja Kalle Peronkoskelle kuvauksesta. Parhaasta miespääosasta sai Jussin Leif Wager elokuvasta Läpi usvan.

Miessivuosien mestari Aku Korhonen palkittiin filmeistä Pikajuna pohjoiseen ja Laitakaupungin laulu, jossa Elna Hellman teki vuoden parhaan naissivuroolin.

Elokuvajournalistit ry. aloitti Jussien jaon perustamisvuonnaan marraskuussa 1944. Ben Renvallin suunnittelema patsas sai nimensä Pohjalaisten päähenkilöstä. Alun perin palkinnon nimen piti olla Aino.

1960-luvulla Jussien jako siirtyi Filmiaura ry:lle.

Tietolaatikko

Paras ohjaus 1948: Roland af Hällström (Pikajuna pohjoiseen). Käsikirjoitus: Viljo Hela (Pikajuna pohjoiseen). Naispääosa: Eeva-Kaarina Volanen (Naiskohtaloita). Naissivuosa: Elna Hellman (Laitakaupungin laulu). Miespääosa: Leif Wager (Läpi usvan). Miessivuosa: Aku Korhonen (Pikajuna pohjoiseen; Laitakaupungin laulu). Kuvaus: Kalle Peronkoski (Naiskohtaloita). Lyhytelokuva: Toivo Särkkä (Uskolliset ruskeat silmät).

Filmikatsauksilla tarkoitetaan kotimaisia lyhytelokuvia, joita esitettiin 1930-1970-luvuilla pitkän elokuvan edellä elokuvateattereissa. Sisällöltään valistavien, opetuksellisten ja uutisluontoisten katsausten kulta-aikaa oli 1950-luku.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto