Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Käänteislainaa saa monenlaisilla ehdoilla

kerrostalo (copyright YLE/videokuvaa)
Jos eläke on pieni, lisätuloja löytyy oman kodin nurkista. Pankit markkinoivat senioreille käänteistä asuntolainaa,

jonka panttina on asunto ja takaisinmaksun voi jättää perikunnan kontolle. Tällaistakin lainaa ottaessa kannattaa pankkeja kilpailuttaa, sillä ehdot vaihtelevat paljon.

Yksi uudenlaiseen lainaan tarttunut on helsinkiläinen eläkeläinen Marja-Leena Elf. Hänellä on kaksio, jota vastaan lainaa sai ison summan, yli 60 000 euroa.

Elf aikoo matkustella, mutta rahaa ”jää myös takataskuunkin.”

- Tällainen laina sopii niille, jotka uskaltavat elää, hän toteaa.

kotona (copyright YLE/videokuvaa)Käänteisessä asuntolainassa idea on, että asiakas maksaa vain korot pois. Velan takaisinmaksun voi jättää perikunnan kontolle. Panttina on asunto. Perikunta voi aikanaan kuitata lainan pääoman niistä rahoista, jotka saadaan asunto myymällä.

Seiniin säästettyä varallisuutta siis irtoaisi kohottamaan elintasoa, mutta asuminen kodissa saa jatkua. Tässäpä erään liikepankin laskelma, mitä käänteislaina voisi merkitä 35 000 euron putkiremontin osuessa kohdalle. Korkotaso on muutaman kuukauden takaa.

Normaalilla annuiteettilainalla velan lyhennys ja korot olisivat aluksi 170 euroa kuukaudessa, kun verovähennys otetaan huomioon ja laina-aika on 20 vuotta.

Mutta käänteislainasta asukas makaisi vain korot, verovähennyksen jälkeen 90 euroa. Eli käteen jäisi 80 euroa enemmän kuukaudessa. Sehän olisi monen eläkeläisen lompakossa iso raha. Laina ei kuitenkaan lyhenisi.

Isoja vaihteluja

pankin tarjous (copyright YLE/videokuvaa)Käänteistä asuntolainaa saa eri tavoin tituleerattuna usean pankin tiskiltä. Hinnoista löytyi huomattavia eroja, kun Kuningaskuluttaja etsi lainaa mainittuun 35 000 euron putkiremonttiin. Tiedustelimme käänteislainaa suurimmista pankeista ja tuotetyypin pioneeripankki Hyposta.

Nostokulut vaihtelivat Helsingin OP:n 50 eurosta Nordean 400 euroon. OP kylläkin ilmoitti, että nostokulussa on asiakaskohtaista vaihtelua. Lainan maksimäärä vaihteli 50:stä 75:een prosenttiin asunnon käyvästä arvosta.

Nostokulut

Helsingin OP 50 € (asiakaskohtaista vaihtelua)
Hypo 205 € (0,5% * laina + 30 €)
Nordea 400 €
Sampo 150 €
lähde: Kuningaskuluttaja

Viitekorkoon lisättävässä marginaalissakin oli runsaasti vaihtelua, OP:n 0,6:sta Nordea 1,4:ään. Nordea haluaa tähdentää marginaalista puhuttaessa, että sen ”Asuntojousto”-lainaan liittyy tili, jolle saa hyvää korkoa. Käytännössä samaa, jota asiakas maksaa lainastakin.

Käänteistä asuntolainaa saa Nordeasta vain primeen sidottuna, mutta Hypossa prime ei ole mahdollinen. Primeen sidottuna 35000 euron remonttilainan kuukausikulu olisi edullisin Helsingin OP:ssa ja kallein Nordeassa.

12 kuukauden euriboriin sidottuna edullisen kuukausierä olisi niin ikään Helsingin OP:ssa. Hypo ja Sampo olisivat kalliimpia. Pankit perivät myös koronmaksuista pienen palvelumaksun. Verovähennystä ei otettu laskelmassa huomioon.

35000 euron käänteislainan kuukausierä, ei sisällä verovähennystä eikä pieniä palvelumaksuja

marginaali (%) kk-erä, prime + marginaali kk-erä, 12 kk euribor + marginaali
Helsingin OP n. 0,6-0,7 * 113 € 129 €
Hypo n. 1 * 139 €
Nordea 1,4 136 €
Sampo n. 1 * 124 € 139 €
* asiakaskohtaista vaihtelua
lähde: kuningaskuluttaja

Varallisuutta voi irrottaa kodin seinistä myös niin sanotulla käänteisellä asuntokaupalla, jota markkinoi Suomessa ainakin Hypo. Tässä tapauksessa eläkeläinen myy asunnon pankille, mutta hän voi jatkaa asumistaan vuokralaisena.

Tällaisessa tapauksessa eläkeläinen saa toki ison rahasumman tililleen, mutta juoksevat asumismenot voivat nousta moninkertaisesti. Onhan käypä vuokra yleensä paljon isompi kuin yhtiövastike. Ja vuokran korotuksista saa päättää pankki.

Uusi ilmiö

Käänteiset asuntolainat ja käänteiset asuntokaupat ovat Suomessa uusi ilmiö, ja kokemukset ovat siksi vähäisiä. Esimerkiksi kuluttajaviranomaisilla ei ole asiasta mielipidettä suuntaan tai toiseen.

Voisiko käänteislainoissa piillä yllätyksiä? Esimerkkipankkimme markkinoivat lainojaan 10 – 20 vuoden määräajaksi, mutta lainan voi uusia määräajan umpeuduttua. Mutta onko pankilla halua uudistaa laina, jos esimerkiksi asunnon vakuusarvo on alentunut paljon?

Jos lainalle ei myönnettäisi jatkoaikaa, koko käänteislainan idea kuivuisi kokoon. Kerralla maksuun menevä laina voisi aiheuttaa sen, että asunto pitäisi myydä. Näin voisi käydä myös silloin, kun eläkeläinen on ottanut käänteislainan alun perin nimenomaan siksi, että kalliin putkiremontin rahoitus olisi tavallisella lainalla liian kallista.

Nordean mukaan vakuusarvon aleminen ei yksin johda tilanteeseen, jossa lainalle ei haluta myöntää jatkoaikaa. Jos jatkoaikaa ei Nordeasta heruisi tällaisessa tilanteessa, asiakkaan olisi myös pitänyt esimerkiksi laiminlyödä maksuja.

Helsingin OP:n mukaan vakuusarvon tippuminen voisi yksinkin saada aikaan se, että laina ei saa jatkoaikaa. Pankin mielestä niin suuri hintaromahdus on kuitenkin epätodennäköinen.

Lauri Miettinen / TV1 Kuningaskuluttaja

Lue myös keskustelu: Rahakkaat eläkepäivät käänteisellä asuntolainalla? >>

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.