Hyppää pääsisältöön

Rauhanmies Yrjö Kallinen sai vuonna 1918 kuolemantuomion kapinan valmistelusta

Vakaumuksellisen pasifistin ainoat taistelut olivat lapsuuden rottasodat. Vuonna 1918 kansalaissodan rauhanneuvottelija tuomittiin kuolemaan kapinan sallimisesta.

Yrjö Kallisen (1886–1976) koti oli oululainen työläiskoti, jossa olivat kunniassa raittiusaate ja kirjallisuuden harrastus. Romaanien lukeminen kehittyi kaveripiirissä suorastaan kilpailuksi asti.

Rautateille töihin päässyt nuori mies liittyi työväenliikkeeseen jo varhain. Koskaan hän ei kuitenkaan ollut varsinainen poliitikko, vaan oli mukana lähinnä solidaarisuudesta.

Romanttinen kirjallisuus sävytti silloisen työväenliikkeen ajattelutapaa. Uskottiin idealistisesti, että sosialistinen päämäärä olisi taivaanrannan takana, kunhan vain työväki saadaan hereille ja lippujen alle.

Kansalaissodan historia juontuu Kallisen mukaan kaukaa. Maata oli hallittu pitkään vierain mielin ja kielin, vallitsi yleiskansallinen viha herroja kohtaan.

Kuva: Kuva: Oululaisia ja torniolaisia punakaartilaisia vuonna 1918. Kuvaaja Mia Green, Historian kuvakokoelma, Museovirasto.

Oulussa ei kansalaissodan alkaessa tilanteen kehityksestä paljoakaan tiedetty. Kuultiin lähinnä huhuja vallankumoushallituksen perustamisesta ja Etelä-Pohjanmaan "körttikaartista".

Oulussa ilmapiiri oli rauhallinen, joskin jännittynyt. Koko Suomihan teki "vallankumousta" irtautuessaan Venäjästä. Poliisi oli menettänyt arvovaltansa, ja kuvernöörin toivomuksesta työväki valitsi poliisitarkastajan kansalaisten mielialoja rauhoittamaan. Toimen sai Kallinen.

Tammikuun alussa Oulua lähestyi valkoisten sotilasjuna ajamaan "bolshevikkeja" matkoihinsa. Kallinen sai hyökkääjät pysähtymään vakuuttamalla, että Oulun punakaarti luopuu aseistaan ja ettei seudun venäläinen sotaväki muuta toivo kuin kotiutusta Venäjälle. Sopimuksesta huolimatta valkoiset aloittivat taistelut.

Kallinen oli vastustanut työväen järjestyskaartin aseistautumista, mutta joutui syytetyksi maanpetturuudesta. Hän sai kuolemantuomion, koska "ei ollut estänyt kapinan puhkeamista." Tuomiota ei pantu täytäntöön, mutta rauhanmies joutui vankileireille ja tuomittiin menettämään kansalaisluottamuksensa.

Kansalaissota opetti Kallisen tottelemaan vain omatuntonsa ääntä. "Muuten en lähde mukaan enkä tottele ketään."

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto