Hyppää pääsisältöön

Rauhanmies Yrjö Kallinen sai vuonna 1918 kuolemantuomion kapinan valmistelusta

Vakaumuksellisen pasifistin ainoat taistelut olivat lapsuuden rottasodat. Vuonna 1918 kansalaissodan rauhanneuvottelija tuomittiin kuolemaan kapinan sallimisesta.

Yrjö Kallisen (1886–1976) koti oli oululainen työläiskoti, jossa olivat kunniassa raittiusaate ja kirjallisuuden harrastus. Romaanien lukeminen kehittyi kaveripiirissä suorastaan kilpailuksi asti.

Rautateille töihin päässyt nuori mies liittyi työväenliikkeeseen jo varhain. Koskaan hän ei kuitenkaan ollut varsinainen poliitikko, vaan oli mukana lähinnä solidaarisuudesta.

Romanttinen kirjallisuus sävytti silloisen työväenliikkeen ajattelutapaa. Uskottiin idealistisesti, että sosialistinen päämäärä olisi taivaanrannan takana, kunhan vain työväki saadaan hereille ja lippujen alle.

Kansalaissodan historia juontuu Kallisen mukaan kaukaa. Maata oli hallittu pitkään vierain mielin ja kielin, vallitsi yleiskansallinen viha herroja kohtaan.

Kuva: Kuva: Oululaisia ja torniolaisia punakaartilaisia vuonna 1918. Kuvaaja Mia Green, Historian kuvakokoelma, Museovirasto.

Oulussa ei kansalaissodan alkaessa tilanteen kehityksestä paljoakaan tiedetty. Kuultiin lähinnä huhuja vallankumoushallituksen perustamisesta ja Etelä-Pohjanmaan "körttikaartista".

Oulussa ilmapiiri oli rauhallinen, joskin jännittynyt. Koko Suomihan teki "vallankumousta" irtautuessaan Venäjästä. Poliisi oli menettänyt arvovaltansa, ja kuvernöörin toivomuksesta työväki valitsi poliisitarkastajan kansalaisten mielialoja rauhoittamaan. Toimen sai Kallinen.

Tammikuun alussa Oulua lähestyi valkoisten sotilasjuna ajamaan "bolshevikkeja" matkoihinsa. Kallinen sai hyökkääjät pysähtymään vakuuttamalla, että Oulun punakaarti luopuu aseistaan ja ettei seudun venäläinen sotaväki muuta toivo kuin kotiutusta Venäjälle. Sopimuksesta huolimatta valkoiset aloittivat taistelut.

Kallinen oli vastustanut työväen järjestyskaartin aseistautumista, mutta joutui syytetyksi maanpetturuudesta. Hän sai kuolemantuomion, koska "ei ollut estänyt kapinan puhkeamista." Tuomiota ei pantu täytäntöön, mutta rauhanmies joutui vankileireille ja tuomittiin menettämään kansalaisluottamuksensa.

Kansalaissota opetti Kallisen tottelemaan vain omatuntonsa ääntä. "Muuten en lähde mukaan enkä tottele ketään."

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto