Hyppää pääsisältöön

Rauhanmies Yrjö Kallinen sai vuonna 1918 kuolemantuomion kapinan valmistelusta

Vakaumuksellisen pasifistin ainoat taistelut olivat lapsuuden rottasodat. Vuonna 1918 kansalaissodan rauhanneuvottelija tuomittiin kuolemaan kapinan sallimisesta.

Yrjö Kallisen (1886–1976) koti oli oululainen työläiskoti, jossa olivat kunniassa raittiusaate ja kirjallisuuden harrastus. Romaanien lukeminen kehittyi kaveripiirissä suorastaan kilpailuksi asti.

Rautateille töihin päässyt nuori mies liittyi työväenliikkeeseen jo varhain. Koskaan hän ei kuitenkaan ollut varsinainen poliitikko, vaan oli mukana lähinnä solidaarisuudesta.

Romanttinen kirjallisuus sävytti silloisen työväenliikkeen ajattelutapaa. Uskottiin idealistisesti, että sosialistinen päämäärä olisi taivaanrannan takana, kunhan vain työväki saadaan hereille ja lippujen alle.

Kansalaissodan historia juontuu Kallisen mukaan kaukaa. Maata oli hallittu pitkään vierain mielin ja kielin, vallitsi yleiskansallinen viha herroja kohtaan.

Kuva: Kuva: Oululaisia ja torniolaisia punakaartilaisia vuonna 1918. Kuvaaja Mia Green, Historian kuvakokoelma, Museovirasto.

Oulussa ei kansalaissodan alkaessa tilanteen kehityksestä paljoakaan tiedetty. Kuultiin lähinnä huhuja vallankumoushallituksen perustamisesta ja Etelä-Pohjanmaan "körttikaartista".

Oulussa ilmapiiri oli rauhallinen, joskin jännittynyt. Koko Suomihan teki "vallankumousta" irtautuessaan Venäjästä. Poliisi oli menettänyt arvovaltansa, ja kuvernöörin toivomuksesta työväki valitsi poliisitarkastajan kansalaisten mielialoja rauhoittamaan. Toimen sai Kallinen.

Tammikuun alussa Oulua lähestyi valkoisten sotilasjuna ajamaan "bolshevikkeja" matkoihinsa. Kallinen sai hyökkääjät pysähtymään vakuuttamalla, että Oulun punakaarti luopuu aseistaan ja ettei seudun venäläinen sotaväki muuta toivo kuin kotiutusta Venäjälle. Sopimuksesta huolimatta valkoiset aloittivat taistelut.

Kallinen oli vastustanut työväen järjestyskaartin aseistautumista, mutta joutui syytetyksi maanpetturuudesta. Hän sai kuolemantuomion, koska "ei ollut estänyt kapinan puhkeamista." Tuomiota ei pantu täytäntöön, mutta rauhanmies joutui vankileireille ja tuomittiin menettämään kansalaisluottamuksensa.

Kansalaissota opetti Kallisen tottelemaan vain omatuntonsa ääntä. "Muuten en lähde mukaan enkä tottele ketään."

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto