Hyppää pääsisältöön

Ohjus Inarijärvessä

Joulukuun 28. päivänä 1984 Norjassa havaittiin, että Suomen ja Norjan ilmatilassa olisi ollut neuvostoliittolainen risteilyohjus. Tapauksesta syntyi laaja kansainvälinen kiistely aina Yhdysvaltoja ja Natoa myöten.

Suomalaiset viranomaiset eivät aluksi myöntäneet tai tienneet, että Suomen ilmatilaa oli rikottu. Norja kertoi havainnosta sen ilmatilassa. Inarijärven alueella useat ihmiset olivat kuulleet räjähdyksen, mutta rajavartiosto ei ollut saanut asiasta mitään tietoa. Lapin rajavartiosto lupasi, että mahdollisesti löytyvästä ohjuksesta tiedotetaan heti julkisuuteen. Rajavartiolaitoksen eversti arvioi TV-uutisille, että hän piti silminnäkijähavaintojen valossa räjähdystä todennäköisenä, mutta sen alkuperää ei voitu vielä tietää.

Norja jätti jo vuoden alussa vastalauseen Neuvostoliitolle alueloukkauksen johdosta.

Tammi-helmikuun vaihteessa sukeltajat löysivät useita ohjuksen osia. Jo ensimmäiset löydöt todistivat, että kyseessä oli maali- eikä risteilyohjus.

Seuraavina päivinä Yhdysvallat kuitenkin syytti Neuvostoliittoa, että kyse oli harhautuneesta risteilyohjuksesta. USA:n mukaan kyse oli risteilyohjuksesta, joka harhautui Suomen puolelle ja jonka Mig-hävittäjät ampuivat alas Suomen ilmatilan yläpuolella. Kohu kuitenkin laantui.

Neuvostoliitto tunnusti 4. tammikuuta 1985, että sen maalina käyttämä ohjus oli harhautunut Suomen puolelle. Suurlähettiläs Sobolev kertoi Suomen ulkoministerille Paavo Väyryselle, että Barentsinmerellä olleissa harjoituksissa oli harhautunut yksi maaliohjus Suomen puolelle. Neuvostoliitto pahoitteli tapahtunutta, ja Suomen ulkoministeriö hyväksyi pahoittelun. Tiedotteessaan Neuvostoliitto kertoi, että kyseessä oli lentävä maali, mutta sen tarkempia teknisiä tietoja asiasta ei annettu. TV-uutisten haastattelema Aili Kuuva kertoo, kuinka esine räjähti ja jatkoi matkaansa kovaäänisesti. Hän luuli ohjusta meteoriksi. Ulkomaiset toimittajat arvostelivat, etteivät Suomen viranomaiset pitäneet lehdistöä ajan tasalla.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto