Hyppää pääsisältöön

Ohjus Inarijärvessä

Joulukuun 28. päivänä 1984 Norjassa havaittiin, että Suomen ja Norjan ilmatilassa olisi ollut neuvostoliittolainen risteilyohjus. Tapauksesta syntyi laaja kansainvälinen kiistely aina Yhdysvaltoja ja Natoa myöten.

Suomalaiset viranomaiset eivät aluksi myöntäneet tai tienneet, että Suomen ilmatilaa oli rikottu. Norja kertoi havainnosta sen ilmatilassa. Inarijärven alueella useat ihmiset olivat kuulleet räjähdyksen, mutta rajavartiosto ei ollut saanut asiasta mitään tietoa. Lapin rajavartiosto lupasi, että mahdollisesti löytyvästä ohjuksesta tiedotetaan heti julkisuuteen. Rajavartiolaitoksen eversti arvioi TV-uutisille, että hän piti silminnäkijähavaintojen valossa räjähdystä todennäköisenä, mutta sen alkuperää ei voitu vielä tietää.

Norja jätti jo vuoden alussa vastalauseen Neuvostoliitolle alueloukkauksen johdosta.

Tammi-helmikuun vaihteessa sukeltajat löysivät useita ohjuksen osia. Jo ensimmäiset löydöt todistivat, että kyseessä oli maali- eikä risteilyohjus.

Seuraavina päivinä Yhdysvallat kuitenkin syytti Neuvostoliittoa, että kyse oli harhautuneesta risteilyohjuksesta. USA:n mukaan kyse oli risteilyohjuksesta, joka harhautui Suomen puolelle ja jonka Mig-hävittäjät ampuivat alas Suomen ilmatilan yläpuolella. Kohu kuitenkin laantui.

Neuvostoliitto tunnusti 4. tammikuuta 1985, että sen maalina käyttämä ohjus oli harhautunut Suomen puolelle. Suurlähettiläs Sobolev kertoi Suomen ulkoministerille Paavo Väyryselle, että Barentsinmerellä olleissa harjoituksissa oli harhautunut yksi maaliohjus Suomen puolelle. Neuvostoliitto pahoitteli tapahtunutta, ja Suomen ulkoministeriö hyväksyi pahoittelun. Tiedotteessaan Neuvostoliitto kertoi, että kyseessä oli lentävä maali, mutta sen tarkempia teknisiä tietoja asiasta ei annettu.

TV-uutisten haastattelema Aili Kuuva kertoo, kuinka esine räjähti ja jatkoi matkaansa kovaäänisesti. Hän luuli ohjusta meteoriksi. Ulkomaiset toimittajat arvostelivat, etteivät Suomen viranomaiset pitäneet lehdistöä ajan tasalla.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.