Hyppää pääsisältöön

Maa, jossa kaikki on mahdollista

Itäisen naapurimaamme kulttuurihistoriaa ja näkökulmia venäläisyyteen. Professori Riitta Pyykön toimittama ohjelmasarja tarjoaa taustaa ajankohtaisille tapahtumille.

Yksinäisillä totuudenpuhujilla on juurensa niin venäläisessä kirjallisuudessa kuin tieteessä ja yhteiskunnallisessa elämässäkin. Sarjan ensimmäinen osa selvittää, mistä totuutta julistaneet jurodivyit periytyivät ja millaista elämää he viettivät.

Toisessa osassa aiheena on suomalaisille melko vieras venäläinen nimi- ja puhuttelukäytäntö ja sen historia.

Kolmannessa osassa paneudutaan kaunokirjallisuuden erityisasemaan ja mm. siihen, miten klassikoista tuli välittäjiä vallan ja yhteisön välille, ja samalla vallan opponentteja.
Venäläisten erityispiirteenä pidetään huumorintajua. Sarjan neljännessä osassa selviää, mille itänaapuri nauraa. Vitsit kertovat komiikan ohella arvoista, asenteista ja uskomuksista. Neuvostoaikana vitsien kerronta loi oman antimaailmansa, jossa kaikki tekivät ja sanoivat odottamattomia asioita. Naurun kohteeksi päätyivät niin Brežnev kuin perestroikakin.

Sarjan viimeinen osa vie pelureiden maailmaan. 1800-luvulla korttipeleillä ja ruletilla, sattumalla ja kohtalolla, oli vahva asema niin kirjallisuudessa kuin ihmisten mielissäkin.

Teksti: Rita Landström

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto