Hyppää pääsisältöön

Ennen kuuloa yritettiin parantaa jopa virtsalla - Kuulokojeen tarina

Ennen vanhaan huonokuuloisen ihmisen korvaan saatettiin lorauttaa jopa virtsaa kuulon parantamiseksi, kerrotaan oheisessa vuonna 1951 valmistuneessa filmissä.

Vielä 1950-luvun alkupuoliskolla kuulokoje oli harvinainen apuväline. Niinpä oheisessa filmissä valistetaankin, että ”nykyaikainen kuulokoje poistaa näkymättömän lasimuurin huonokuuloisten ja muiden ihmisten väliltä”.

Laite on ”tuskin savukerasiaa suurempi”. Rakenteeltaan kuulokoje muistuttaa putkivahvistinta. Tarjolla on myös muovista valmistettu ”näkymätön piilokuuloke”, filmissä ihastellaan tekniikan uusimpia ihmeitä.

Nykyisin kuulovammaiset jaetaan lääketieteellisin perustein huonokuuloisten, kuurojen ja kuuroutuneiden ryhmään.

Kuulovammaisia on Suomessa noin 740 000. Kuuroja, joiden ensimmäisenä kielenä on viittomakieli, on noin 5000.

Suomalainen viittomakieli on oma itsenäinen kieli, jolla on myös oma kielioppinsa. Suomenruotsalaiset viittovat omalla kielellään, joka eroaa sekä suomen että ruotsin kielestä. Toisena kielenä on tavallisesti joko suomi tai ruotsi.

Kuvassa 1950-luvun kuulolaitteita.
1950-luvun kuulolaitteita Kuvassa 1950-luvun kuulolaitteita. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Kuulolaite,kuulokojeet
Kuuloa tutkitaan audiometrillä
Kuuloa tutkitaan audiometrillä Kuuloa tutkitaan audiometrillä Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Kuulolaite

Kuulokojeen tarinan tekijät

Tuotanto: Suomen Filmiteollisuus Oy
Ohjaus: Eino Ritari
Selostus: Eino Kaipainen
Kuvaus: Pentti Valekala

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto