Hyppää pääsisältöön

Lapinmatkailun monet kasvot

Kirjoittanut: Yle

Julkaistu 24.10.2006 - 11:00. Päivitetty 21.11.2011 - 18:04

Tv-dokumentissa tarkastellaan 1980-luvun lapinmatkailua elinkeinona, elämysteollisuutena ja vapaa-ajan viettotapana.

1920-luvulla alkanut Lapin erähenkinen luontoretkeily muuttui 1960-luvun jälkipuoliskolla massamatkailuksi. Matkailun luonne itsenäisenä elinkeinona vahvistui kun valtion ja Suomen Matkailijayhdistyksen vauhdittamaan matkailuteollisuuteen alkoivat investoida myös ammattijärjestöt, yritykset ja yhteisöt.

Mitä ja minkälainen oli se Lappi, jota 1980-luvulla haluttiin myydä ja markkinoida? Aiheesta puhuvat matkailualan yrittäjät mm. Levillä, Saariselällä, Pyhätunturilla ja Muonion Olostunturilla.

Ohjelma kertoo ajasta, jolloin matkailurakentamiseen sijoitettiin miljoonia, ja matkailusta oli muodostumassa Lapin peruselinkeino. Tunturimaisemien lisäksi ohjelmassa nähdään välähdyksiä mm. moottorikelkkakilpailusta ja kullanhuuhdontakisoista Sodankylän Tankavaarassa.

Teksti: Rita Landström

Katso myös

Lapin maakuntamuseo, Väsymättömät vaeltajat: Lapin matkailun historia (www4.rovaniemi.fi)
Lapland Wild Side (lapland.ws)

Lappia ja lappilaisia

Kun soul tuli Suomeen – Samin ja Daven showpaketti hurmasi "wagneriaanisilla tunnehuipentumilla" vuonna 1967

Yle taltioi Soul Timen vahvan konserttivierailun.

Soul Time -seurueen tähtiin kuuluivat mm. Sam & Dave, Lee Dorsey, Arthur Conley ja Linda Carr. Elävä arkisto julkaisee makupaloja Ylen vahvatunnelmaisesta konserttimateriaalista.
Sirkuspelle Hermannista tuli koko kansan suosikkipelle – 70-luvulla luotu hahmo ei jäänyt vain yhden sukupolven lastenohjelmaksi

Pelle Hermannin tarina alusta loppuun.

Kun televisiosta kuului Johann Strauss vanhemman Radetzky-marssi posetiivilla soitettuna, lähes kaikki tiesivät, mitä se tarkoittaa.

Kommentteja 8
Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!
Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Videonoutajat seikkailevat

Ensin oli keskikokoinen videonoutaja Ransu, joka toimi apujuontajana ja myöhemmin vähän isommissakin tehtävissä Pikku Kakkosen ohjelmissa. Pian Ransu sai seurakseen myös muita lajitovereita, Eno-Elmerin ja Rikun.

Neljän laudaturin ylioppilas asui teltassa Vuosaaren kuusikossa – Karpo haastatteli

Risto Kauppila opiskeli iltalukiossa ja asui teltassa.

Risto Kauppila valmistui iltalukiosta rautaisin arvosanoin neljän laudaturin ylioppilaana keväällä 1972. Hän asui tuolloin Vuosaaren metsässä, teltassa. Hannu Karpo haastatteli Kauppilaa tämän ylioppilasvuonna ja kuusi vuotta myöhemmin 1978.

Kommentteja 7
Ruoveteläisten nuorten tulevaisuus oli muualla

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971).

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971) käsiteltiin ruoveteläisten nuorten muuttoa maalta kaupunkiin. Pienen maalaiskunnan nuoret olivat tottuneet ajatukseen muualle lähtemisestä töiden ja koulun perässä. Ohjelma päätyy lopulta hieman yllättäen seuraamaan kaupunkilaisnuorukaisen ja tämän isän riitatilannetta – se on kuin varoitus siitä, mitä kaupunkilaisuus voi perhesuhteille pahimmillaan tehdä.

Kommentteja 5
Tietoisku: Kesäkissa

Tietoisku: Kissan heitteillejättö on rangaistava teko.

Suomalaisia valistettiin vuonna 1978 kissojen kohtelusta. Uutisfilmi muistutti, että kissan heitteillejättö on rangaistava teko. Filmillä painotettiin, että kissaa ei saa jättää luontoon, kun kesälomanvietosta mökiltä palataan takaisin kotiin.
Mukavasti matkaan junalla

VR:n esittelyfilmissä kiidetään junalla suvena ja talvena

Halki vehreiden Suomen suvimaisemien ja lumisten talvinäkymien porhaltavat junat Valtionrautateiden vuonna 1972 valmistuneessa esittelyfilmissä, jossa luodaan myös katsaus VR:n henkilöliikenteen uudistuksiin ja parannuksiin.

Kommentteja 15

2021

Utsjoella pääsee ruskaretkelle, joka vie läpi maailmankaikkeuden historian alkuräjähdyksestä ihmisiin – katso kuvat maagisen reitin varrelta!

Retki herättää ajatuksia ihmisen vaikutuksesta ympäristöön.

14 miljardia vuotta kosmista historiaa, 14 kilometrin vaellus. Arktinen aikavaellus vie retkeilijän Utsjoella tunturimaisemissa askel kerrallaan halki maailmankaikkeuden historian. Ihmisen aika universumissa on lyhyt, mutta vaikutus valtava.
Kaapin Jounin tila, Lemmenjoki

Kansallispuistossa on harvinainen museo, vanha porotila.

Lemmenjoen kansallispuiston upeissa jokimaisemissa voi tutustua kuuluisaan porotilaan ja saamelaiskulttuuriin.

2016

Tv-aseman rakentaminen Pyhätunturille oli ihmisen ja koneen yhteispeli

Tunturille rakennettu asema oli mittava rakennusurakka.

"Kaamoksen pimeydessä raapaisi ihminen ensimmäiset pysyvät jälkensä vanhaan kvartsiittiin." Näin tunnelmoidaan Pyhätunturi – Pelkoseniemi -ohjelmassa vuodelta 1967. Dokumentti kertoo mystisestä tunturijonosta, sinne rakennettavasta tv-asemasta ja sen vaikutuksesta paikalliseen väestöön.

2006

Suomi-kuva ja Suomi matkailumaana

Matkailun taloudellinen ja aatteellinen merkitys alkoi kasvaa 1960-luvun jälkipuoliskolla. Maamme tunnetuksi tekemiseen sijoittivat niin viralliset edustustot ja matkatoimistot kuin yksityisen teollisuuden pr-toimistot.

2023

Turistrådgivningen i Borgå flyttar till Kompassen

2022

Elpriskris, räntor, krig, corona och strejkhot stör restaurangbranschen

Restaurangbranschen ser investeringsvilja trots prisökning.

Efter pandemin kommer nya bekymmer för turism- och restaurangbranschen då priset på energi och råvaror stiger. Framtidsutsikterna är ändå ljusa, om personalen räcker och staten hjälper med sänkta skatter.
Bra turistsommar i Borgå, men inte lika många besökare som innan pandemin

De utländska turisterna börjar hitta tillbaka.

De utländska turisterna har hittat tillbaka till Borgå, men än är man inte på samma nivå som innan coronavåren 2020.
Restaurangbranschen ser positivt på julsäsongen – trots stigande priser och brist på arbetskraft

Flera restauranger har ändå en bra personalsituation.

Hotell- och restaurangbranschen tog mycket stryk under coronaåren. Arbetskraftsbristen är fortsättningsvis ett problem. Detta trots att många restauranger för tillfället har sitt på det torra vad gäller personalen.