Hyppää pääsisältöön

Ginsberg ja Bukowski puntarissa

Runoilijat Markku Into ja Seppo Lahtinen keskustelevat beatrunouden pioneerista Allen Ginsbergistä ja "renttukirjailijana" tunnetusta Charles Bukowskista.

Tietolaatikko

Allen Ginsbergin teoksista on julkaistu suomeksi kirjat Huuto ja muita runoja (suom. 1963), Kuolema Van Goghin korvalle (1963), Huudon jälkeen (1999) ja Luurankohuutoja (2002)

Charles Bukowskin suomennettuja teoksia ovat mm. Kaupungin kaunein tyttö (suom. 1989), Kuuman veden musiikkia (2005), Naisia (1981), Postitoimisto (1986), Rakkaus on koira helvetissä (1984) ja Vanhan likaisen miehen juttuja (2005)

Allen Ginsberg (1926 - 1997) oli 1950-luvulla julkisuuteen nousseen beatkirjallisuuden tunnetuimpia nimiä Jack Keroaucin ja William S. Burroughsin ohella.

Ginsberg oli vaihtoehtoliikkeiden edelläkävijä, joka kritisoi yhdenmukaistavaa Moolok-yhteiskuntaa.

Hänen vuonna 1956 ilmestynyt Huuto-runonsa sai suorasukaisen seksuaalisanastonsa vuoksi siveettömyyssyytteen, joka kuitenkin kumottiin oikeudessa.

Saksassa syntynyt Charles Bukowski (1920 - 1994) oli runoilija ja prosaisti, jonka tyyliä on kuvattu "nyrkkeilyksi": siinä annetaan iskuja iskujen perään.

Bukowskin kaihtelematon kielenkäyttö ja juoppo sankari Henry Chinaski toivat hänelle machon renttukirjailijan maineen, eikä kirjailija itsekään epäröinyt kutsua itseään "vanhaksi likaiseksi mieheksi".

Ginsbergin Huudosta tehtiin Porin jazzfestivaaliin vuonna 1969 sovitus kolmelle näyttelijälle ja jazztriolle. Oheisessa klipissä radion ohjaaja Kurt Nuotio ja säveltäjä Henrik Otto Donner esittelevät teoksen ennen sen ensimmäistä radiolähetystä. Itse runoesitystä ei voida Elävässä arkistossa julkaista tekijänoikeussyistä.

Huuto-esityksen radiointi aiheutti sittemmin eduskuntakyselyn, jonka allekirjoitti 83 kansanedustajaa. Kommunistisen liikenneministerin Paavo Aition mukaan "ohjelma ei täyttänyt yleisradio-ohjelmille asetettavia vaatimuksia". Teatteriosaston päällikkö Pekka Lounela sai Yleisradion johtokunnalta asian johdosta muistutuksen äänin 4–3.

Ginsbergin omaa ääntä on kuultavissa uutisvälähdyksessä, joka on radioitu runoilijan vieraillessa Suomessa vuonna 1983.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto