Hyppää pääsisältöön

Andy Warhol - kaikki on hyvää

Suomalainen kuvataiteilija J. O. Mallander haastatteli aikansa poptaiteen radikaaleinta nimeä ja underground-elokuvan pioneeria Tukholmassa vuonna 1968.

Slovakialaiset sukujuuret omannut Andy Warhol (1928 - 1987) tuli 1960-luvulla tunnetuksi epäsentimentaalisilla, sarjatyönä silkkipainetuilla pop-taideteoksillaan, joiden aiheet olivat mahdollisimman banaaleja ja populaareja, kuten Marilyn Monroe, säilykepurkit, Coca-Cola tai dollarin seteli. "Kaikki on hyvää", oli muuan hänen iskulauseistaan.

Warhol ei tunnustanut töidensä sisältävän yhteiskuntakritiikkiä tai ironiaa, vaikka aikalaiset sitäkin niissä näkivät. Dollarin seteli oli yksinkertaisesti aihe, joka kosketti taiteilijaa syvimmin. Hän ilmoitti tekevänsä taidetta vain ansaitakseen rahaa.

Myös Warholin elokuvat oli tehty ilman ilmeisiä taiteellisia päämääriä. Ne kuvasivat yksinkertaisia, pitkitettyjä tapahtumia, kuten syömistä (Eat, 1963), suudelmaa (Kiss, 1963) tai parturissa käyntiä (Haircut, 1963). Pisimpiä - ja monien mielestä koettelevimpia - olivat Sleep (1963) ja Empire (1964), joissa liikkumaton kamera kuvasi nukkuvaa ihmistä ja pilvenpiirtäjää tunti toisensa jälkeen.

New Yorkin seksuaalista ja huumehuuruista puolimaailmaa esittelevä Chelsea Girls (1966) aloitti Warholin menestysfilmien kauden. Samoihin aikoihin hän aloitti yhteistyön Velvet Underground -yhtyeen ja Lou Reedin kanssa.

Warholin vaikutus näkyi myös Suomen 1960-luvun avantgardetaiteessa. Kun hän saapui vuonna 1968 Tukholman Moderna Museetissa pidetyn näyttelynsä avajaisiin, oli paikalla myös kiitikko ja kuvataiteilija J. O. Mallander. Yleensä lakonisiin vastauksiin mieltynyt Warhol herkesi haastattelussa yllättävän monisanaiseksi.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto