Hyppää pääsisältöön

Vaalit 1987: Oikeisto ja vasemmisto liittoon

1980-luvun lopulla Suomessa elettiin kiihtyvän nousukauden oloissa. Vuosikymmenen alusta jatkuneelle talouskasvulle ei näkynyt loppua. Työttömyysaste oli matala. Pankista sai lainaa kulutukseen.

Tietolaatikko

Äänestysprosentti: 76,4

Eduskunnan kokoonpano:

Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 56

Kansallinen kokoomus 53

Keskustapuolue 40

Suomen Kansan Demokraattinen Liitto 16

Ruotsalainen Kansanpuolue 13

Suomen Maaseudun Puolue 9

Suomen Kristillinen Liitto 5

Vihreä Liitto 4

Demokraattinen vaihtoehto 4

Vuoden 1987 eduskuntavaalit muodostuivat voittoisiksi erityisesti kokoomukselle. Kokoomus nosti paikkamääränsä 44:stä 53:een, joka on sen kaikkien aikojen paras vaalitulos.

Suurimmat menetykset taas kärsi SKDL, jonka edustajamäärä putosi 27:stä 16:een vaalipuolueeksi perustetun Demokraattisen vaihtoehdon hajotettua sen rivejä. Myös SMP koki suuren kannatuksen laskun, edustajamäärä romahti 17:stä 9:ään.

Vuoden 1987 hallitusratkaisu muistetaan nk. kassakaappisopimuksesta. Keskustapuolueen, kokoomuksen ja RKP:n puheenjohtajat olivat teollisuusjohtajien aloitteesta solmineet ennen vaaleja salaisen aiesopimuksen, jossa ne sitoutuivat pyrkimään keskustan johtaman porvarihallituksen muodostamiseen.

Presidentti Mauno Koivisto oli kuitenkin saanut vihiä sopimuksesta. Hän ei valinnutkaan hallitustunnustelijaksi kokoomuksen puheenjohtajaa Ilkka Suomista vaan pankinjohtaja Harri Holkerin.

Holkerin SDP:n kanssa käynnistämät neuvottelut johtivat sinipunahallitukseksi kutsutun hallituksen syntyyn. Hallitukseen tuli seitsemän kokoomuksen ja kahdeksan SDP:n ministeriä sekä kaksi ministeriä RKP:stä ja yksi SMP:stä.

Sinipunahallituksen myötä päättyi kokoomuksen 21 vuotta kestänyt oppositiotaival. Sisäpoliittisen asetelman murros oli historiallinen: oikeisto ja vasemmisto tekivät nyt yhteistyötä keskustaa vastaan.

Holkerin hallituksen aikana 1980-luvun viimeisinä vuosina Suomessa koettiin siihen mennessä ennennäkemätön kulutusjuhla. Koko vuosikymmenen kestänyt taloudellinen nousukausi ja rahoitusmarkkinoiden vapautuminen johtivat talouden ylikuumenemiseen ja kasinotaloudeksi kutsuttuun ilmiöön. Pankit myönsivät avokätisesti luottoja sekä yrityksille ja yksityishenkilöille. Velkaantuminen syrjäytti säästämisen, moni haaveili äkkirikastumisesta pörssikeinottelulla ja kiinteistökaupoilla.

Holkerin hallitus suunnitteli suuria veronkevennyksiä ja työllisyyden parantamista. Suunnitelmat osoittautuivat kuitenkin epärealistisiksi, sillä Suomen taloudellinen tilanne alkoi synkentyä.

Teksti: Ulla-Marja Kokko, YLE24
Videot koonnut: Paavo Rytsä, Elävä arkisto

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto