Hyppää pääsisältöön

Vaalit 1991: Porvarihallitus säästötalkoissa

Vuoden 1991 eduskuntavaalit pidettiin huonontuneiden taloudellisten suhdanteiden varjostamina. Tulossa olevan laman syvyyttä ja synkkyyttä ei ollut kuitenkaan vielä ymmärretty.

Tietolaatikko

- Äänestysprosentti: 72,1

- Eduskunnan kokoonpano:

Suomen keskusta 55

Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 48

Kansallinen kokoomus 40

Vasemmistoliitto 19

Ruotsalainen Kansanpuolue 12

Vihreä Liitto 10

Suomen Kristillinen Liitto 8

Suomen Maaseudun Puolue 7

Liberaalinen kansanpuolue 1

Holkerin hallituksen epäsuosio sekä sosiaalidemokraattien johtajuusongelmat Kalevi Sorsan jätettyä puheenjohtajan tehtävät murensivat kokoomuksen ja SDP:n kannatusta vuoden 1991 eduskuntavaaleissa. SDP menetti kahdeksan ja kokoomus 13 paikkaa.

Sen sijaan oppositiossa olleen, Suomen keskustaksi nimensä muuttaneen entisen Keskustapuolueen vaalit nostivat takaisin vallan huipulle. Puolue lisäsi kannatustaan reilusti ja sai uuteen eduskuntaan kaikkiaan 55 kansanedustajaa. Puoluesihteeri Seppo Kääriäinen luonnehti 15 paikan lisäystä ”veret seisauttavaksi vaalivoitoksi”.

Keskustan ohella vaalien voittajiin kuului myös Vihreä Liitto, jonka eduskuntaryhmän vahvuus nousi kuuden lisäpaikan ansiosta kymmeneen. Uutena puolueena eduskunnassa aloitti lakkautetun SKDL:n perillinen Vasemmistoliitto.

Hallitusneuvottelut käytiin vaalit voittaneen keskustan johdolla, ja pääministeriksi nousi puolueen puheenjohtaja Esko Aho. 36-vuotiaasta Ahosta tuli samalla Suomen historian nuorin pääministeri.

Ahon hallituksen myötä maa sai pitkän tauon jälkeen porvarihallituksen. Hallituksessa oli kahdeksan keskustan ja kuusi kokoomuksen ministeriä sekä kaksi ministeriä RKP:stä ja yksi Kristillisestä liitosta.

Ahon hallituksen tavoitteena oli tervehdyttää umpikujaan ajautunut Suomen talous ja turvata rajusti heikentynyt työllisyys. Julkinen talous joutui ankaralle säästökuurille. Budjettileikkauksista vastuussa ollut valtiovarainministeri Iiro Viinanen herätti voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan.

Ahon hallituksen tehtäväksi tuli myös ns. pankkikriisin hoito. 1980-luvun lopulla luottoja hölläkätisesti myöntäneet pankit ajautuivat 90-luvun alussa suuriin vakavaraisuusongelmiin, kun luottojen vakuudeksi hyväksyttyjen kiinteistöjen arvo romahti laman seurauksena. Pankkijärjestelmän pelastamiseksi eduskunta päätti hallituksen esityksestä kymmenien miljardien markkojen suuruisen tuen myöntämisestä vaikeuksiin ajautuneille pankeille.

Suomen jäsenyysneuvottelut Euroopan unionin kanssa ajoittuivat niin ikään Ahon hallituskaudelle. Pääneuvottelijoina toimivat ulkoministeri Heikki Haavisto sekä ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen.

Teksti: Ulla-Marja Kokko, YLE24
Videot koonnut: Paavo Rytsä, Elävä arkisto

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto