Vaalit 1995: Hallitusyhteistyötä laidasta laitaan

Vuonna 1995 kansa kävi vaaliuurnille lamasta ylöspäin pyristelevässä EU-Suomessa. Vaikka laskukauden pohja oli jo taittunut, maassa oli yhä 400 000 työtöntä.

Osallistuminen Ahon hallituksen säästö- ja leikkauspolitiikkaan sekä tuore EU-jäsenyysratkaisu heijastuivat vuoden 1995 vaaleissa erityisesti keskustan tulokseen. Puolue menetti 11 edustajaa ja paikkamäärä putosi 44:ään.

Vaalien suuri voittaja oli puolestaan SDP, joka teki sodanjälkeisen ajan parhaan tuloksensa. Puolueen kansanedustajien määrä nousi 15:llä kaikkiaan 63:een. Myös Vasemmistoliitto lisäsi kannatustaan.

Uutta väriä tuore eduskunta sai kahdesta uudesta puolueesta, Nuorsuomalaisista ja Ekologisesta puolueesta. Edellisellä oli kaksi kansanedustajaa, Risto E. J. Penttilä ja Jukka Tarkka, ja jälkimmäistä edusti psykologi ja rock-muusikko Pertti (Veltto) Virtanen. Yhden kansanedustajan puolueeksi oli kutistunut myös talousvaikeuksiin ajautunut SMP.

Vaalien jälkeen presidentti Martti Ahtisaari antoi hallituksen muodostajan tehtävän SDP:n uudelle puheenjohtajalle Paavo Lipposelle. SDP:n lisäksi hallitukseen tuli ministereitä kokoomuksesta, vasemmistoliitosta, RKP:stä sekä ensi kertaa yksi ministeri myös vihreistä.

Paavo Lipposen hallituksessa oikea ja vasen äärilaita kohtasivat samassa hallituksessa ensi kertaa itsenäisen Suomen historiassa. Laajaa koalitiota alettiin kutsua nimellä sateenkaarihallitus.

Lipposen hallitus joutui jatkamaan Ahon hallituksen aloittamalla säästölinjalla. Iiro Viinasen tilalle valtiovarainministeriksi nousi kokoomuksen Sauli Niinistö.

Lipposen hallituksen suuri hanke oli korjata Suomen talous lamasta eurokuntoon. Euroopan talous- ja rahaliiton Emun jäsenyyskriteerien täyttämiseksi budjetti tuli saada alijäämäiseksi ja valtion velka ja valtion menojen osuus bruttokansantuotteesta tuli saada kuriin. Eurohanketta suosi alkanut noususuhdanne.

Huonommin onnistui sen sijaan hallituksen tavoite työttömien määrän puolittamisesta vaalikauden loppuun mennessä. Vaikka uusia työpaikkoja syntyikin, oli työttömiä vuoden 1999 alussa silti vielä lähes 300 000.

Teksti: Ulla-Marja Kokko, YLE24
Videot koonnut: Paavo Rytsä, Elävä arkisto