Hyppää pääsisältöön

Vaalit 1995: Hallitusyhteistyötä laidasta laitaan

Vuonna 1995 kansa kävi vaaliuurnille lamasta ylöspäin pyristelevässä EU-Suomessa. Vaikka laskukauden pohja oli jo taittunut, maassa oli yhä 400 000 työtöntä.

Osallistuminen Ahon hallituksen säästö- ja leikkauspolitiikkaan sekä tuore EU-jäsenyysratkaisu heijastuivat vuoden 1995 vaaleissa erityisesti keskustan tulokseen. Puolue menetti 11 edustajaa ja paikkamäärä putosi 44:ään.

Vaalien suuri voittaja oli puolestaan SDP, joka teki sodanjälkeisen ajan parhaan tuloksensa. Puolueen kansanedustajien määrä nousi 15:llä kaikkiaan 63:een. Myös Vasemmistoliitto lisäsi kannatustaan.

Uutta väriä tuore eduskunta sai kahdesta uudesta puolueesta, Nuorsuomalaisista ja Ekologisesta puolueesta. Edellisellä oli kaksi kansanedustajaa, Risto E. J. Penttilä ja Jukka Tarkka, ja jälkimmäistä edusti psykologi ja rock-muusikko Pertti (Veltto) Virtanen. Yhden kansanedustajan puolueeksi oli kutistunut myös talousvaikeuksiin ajautunut SMP.

Vaalien jälkeen presidentti Martti Ahtisaari antoi hallituksen muodostajan tehtävän SDP:n uudelle puheenjohtajalle Paavo Lipposelle. SDP:n lisäksi hallitukseen tuli ministereitä kokoomuksesta, vasemmistoliitosta, RKP:stä sekä ensi kertaa yksi ministeri myös vihreistä.

Paavo Lipposen hallituksessa oikea ja vasen äärilaita kohtasivat samassa hallituksessa ensi kertaa itsenäisen Suomen historiassa. Laajaa koalitiota alettiin kutsua nimellä sateenkaarihallitus.

Lipposen hallitus joutui jatkamaan Ahon hallituksen aloittamalla säästölinjalla. Iiro Viinasen tilalle valtiovarainministeriksi nousi kokoomuksen Sauli Niinistö.

Lipposen hallituksen suuri hanke oli korjata Suomen talous lamasta eurokuntoon. Euroopan talous- ja rahaliiton Emun jäsenyyskriteerien täyttämiseksi budjetti tuli saada alijäämäiseksi ja valtion velka ja valtion menojen osuus bruttokansantuotteesta tuli saada kuriin. Eurohanketta suosi alkanut noususuhdanne.

Huonommin onnistui sen sijaan hallituksen tavoite työttömien määrän puolittamisesta vaalikauden loppuun mennessä. Vaikka uusia työpaikkoja syntyikin, oli työttömiä vuoden 1999 alussa silti vielä lähes 300 000.

Teksti: Ulla-Marja Kokko, YLE24
Videot koonnut: Paavo Rytsä, Elävä arkisto

Tietolaatikko

Äänestysprosentti 71,9

- Eduskunnan kokoonpano:

Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 63

Suomen keskusta 44

Kansallinen kokoomus 39

Vasemmistoliitto 22

Ruotsalainen Kansanpuolue 12

Vihreä Liitto 9

Suomen Kristillinen Liitto 7

Nuorsuomalaiset 2

Suomen Maaseudun Puolue 1

Ekologinen puolue 1

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto