Hyppää pääsisältöön

Vieraana dekkaristi Markku Ropponen

Kirjoittanut: Yle

Julkaistu 30.10.2006 - 13:00. Päivitetty 21.11.2011 - 20:11

Suomen Raymond Chandleriksi kutsuttu Markku Ropponen kertoo kirjailijantyöstään. Dekkari syntyy maaseutukaupungissakin.

Jyväskyläläinen Markku Ropponen (s. 1955) tekee kirjailijan töitä ja ihan oikeita töitä kirjastonhoitajana.

Ropponen on julkaissut mm. rikosromaanit "Pronssijuhlat" (1990), "Kuoleman uni" (1991), "Mies katoaa sateeseen" (1992) ja "Paholaisen kiireet" (1993), joiden päähenkilöt joutuvat todistajiksi tai uhreiksi.

Viides Otto Kuhala -dekkari "Kuhala ja takapihojen tuonenvarjo" ilmestyi 2006.

Terävä yhteiskuntakritiikki on keskeistä tyyliltään niukoissa ja tarkkailevissa teoksissa.

Ropposen kynästä on syntynyt myös runoja ja kuunnelmia.

Teksti: Sari Pippuri

Katso myös

Tammi, kirjailijat: Markku Ropponen (tammi.fi)
Tammi: Markku Ropposen rikosromaaneista tv-sarja (tammi.net)
Jyväskylän kaupunginkirjasto: Markku Ropponen (jyvaskyla.fi)

Keski-Suomea ja keskisuomalaisia

Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.
Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.
Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.
Saldorajat ja kotiintuloajat määrittivät 2000-luvun nuoren kapinaa

Nollatoleranssi on kolmiosainen draama 15 vuoden takaa.

Nollatoleranssi kertoo kasvamiseen kuuluvasta kapinoinnista, vastuun pakoilusta, ylilyönneistä ja virheiden tekemisestä. Sarja on vuodelta 2004 ja se on nyt katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

Kommentteja 1

"Villi mies" Hendrix järisytti yleisöä ja kypsytti yleläiset Helsingissä 1967

Jimi Hendrix konsertoi Suomessa 22.5.1967

Kitaralegenda Jimi Hendrix kävi ainoan kerran Suomessa 22. toukokuuta 1967. Tapaus on jäänyt suomalaiseen rocktajuntaan tarunhohtoisimpana yksittäisenä konserttivierailuna. Elävä arkisto kokosi siitä muisteluja vuosikymmenten varrelta.

Kommentteja 1
Pitkätukat parturiin

Pitkätukille ilmainen hiustenleikkuu.

Vuonna 1965 "pitkätukkaongelma" pääsi Suomessakin valloilleen. Beatles-tukkaisille pojille tarjottiin milloin ilmaista parturointia, milloin porttikieltoa kouluun.

Kommentteja 2
Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.
Suomen sotakorvauksilla rakennettiin Neuvostoliiton tulevaisuutta

Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle

Toisen maailmansodan jälkeen rauhansopimuksessa Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia. Nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 4,5 miljardia euroa.

Kommentteja 4

2019

Melkein tappaja itsekin – teurastajan poika, dekkaristi Reijo Mäki

Henkilökuvassa Turun kovaksikeitetty humoristi.

Reijo Mäki otti lopputilin toimistohommista ja alkoi kirjoittaa kovaksikeitettyjä jännäreitä turkulaisittain. Vuosien varrella Mäen dekkareissa on kertynyt melkoinen ruumiskasa.
Itse asiassa kuultuna: Claes Andersson

Minkälainen oli Claes Anderssonin tie politiikan huipulle?

Ykkönen esittää Itse asiassa kuultuna -haastattelun 82-vuotiaana kuolleen Claes Anderssonin muistoksi.

2018

Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800
Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

Kommentar: Hur kan den skarpaste populärkulturella samhällskritiken anno 2019 vara skriven redan år 1985?

Atwoods nya bok övertygar föga, men spännande är den.

Den kanadensiska författaren Margaret Atwood skrev boken Tjänarinnas berättelse (The Handmaid's Tale) redan år 1985. Trettiofyra år senare kommer hon ut med uppföljaren, Gileads döttrar (The Testaments).
I fängelset läser fångarna helst deckare – trots att hjälten är polis

Biblioteket är en oas i fängelset.

Stephen King, Raymond Chandler, Henri Charrière och Lars Kepler – det är författare som fångarna i Sörnäs fängelse gärna läser. Men också Mika Waltari har sin hängivna läsare.

Kommentteja 4
Varför duger inte namn som Syrjä, Nummela eller Hämeen-Anttila? - om hur finländska deckarförfattare favoriserar nordiskt klingande pseudonymer

Är namnen Dahl, Gads och Falk en genväg till framgång?

Skandinaviska kriminalförfattare har under de senaste årtiondena skördat stora internationella framgångar. Det är bara Finland som tilldelats rollen som statist. Men plötsligt dyker det i Finland upp finska författare som döljer sig bakom författarnamn som Falk, Dahl eller Gads. Medveten kalkylering eller en ren och skär tillfällighet?

Kommentteja 2
För deckarförfattaren Karin Slaughter handlar det inte om att gotta sig i kittlande brottsdetaljer utan om att skildra hur brottet skakar om människor och samhällen

Hennes böcker brukar hyllas för sina personbeskrivningar.

Den amerikanska författaren Karin Slaughter är en av världens mest lästa deckarförfattare. Hennes böcker har översatts till ett fyrtiotal språk och sålts i miljontals exemplar och nyligen blev det klart att hennes senaste bok ska bli en Netflix-serie.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.
Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.
Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.
Saldorajat ja kotiintuloajat määrittivät 2000-luvun nuoren kapinaa

Nollatoleranssi on kolmiosainen draama 15 vuoden takaa.

Nollatoleranssi kertoo kasvamiseen kuuluvasta kapinoinnista, vastuun pakoilusta, ylilyönneistä ja virheiden tekemisestä. Sarja on vuodelta 2004 ja se on nyt katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

Kommentteja 1
Hyvät katsojat -visailuohjelma tekee kunniaa televisiolle – suosikkijuontaja Marco Bjurström: “Ilman televisiota en minäkään olisi tässä!”

Elävä arkisto haastatteli Marco Bjurströmia.

Elävä arkisto tapasi Hyvät katsojat -visailuohjelman juontajan, Marco Bjurströmin, kuullakseen muistoja ohjelman kuvauksista ja televisiosta sekä pohdintaa televisiotaiteen voimasta. "Ilman televisiota, olisin tuskin koskaan kiinnostunut tanssista", Bjurström pohtii uransa alkusysäystä. Uraan on liittynyt vahvasti omana itsenä oleminen, heittäytyminen ja palo esiintymiseen.
Kuuntele Marc Bolanin ja Brian Wilsonin tarinat – toinen kuoli toinen ei, mukana myös Charles Manson

Timo Kanervan kirjoittamat sarjat 1990-luvulta.

Soundi-lehden päätoimittaja Timo Kanerva kynäili 1990-luvulla Radiomafialle kuunnelmia tunnettujen rokkitähtien vaiheista. Julkaisuvuorossa ovat nyt T. Rexin Marc Bolanin sekä The Beach Boysin Brian Wilsonin elämäntarinat.
Taiteilijapari Maikki ja Armas Järnefeltin rakkaustarinan katkera loppu – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 26. elokuuta.

Laulajatar Maikki Järnefelt oli boheemi taiteilija ja ihailtu diiva. Hän oli moderni nainen, joka halusi kaiken, miehen, perheen ja kansainvälisen oopperauran. Maikin ja kapellimestari, säveltäjä Armas Järnefeltin intohimoinen rakkaustarina päättyi 15 avioliittovuoden jälkeen katkeraan eroon.
Knallin ja sateenvarjon ensimmäinen jakso jyrättiin erehdyksessä – muttei Ylen vaan BBC:n virheestä

Sarjan isä Edward Taylor haastattelussa jouluna 1983.

Alkujaan brittiläisen radiosarjan isän Edward Taylorin alkuperäisenä ajatuksena oli, että Knalli ja sateenvarjo ammentaisi huumorinsa yleisradioyhtiön väen epäpätevyyksistä.
Kapellimestari Armas Järnefeltin ja laulajatar Maikki Pakarisen intohimoinen rakkaustarina – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 14. elokuuta.

Kapellimestari ja säveltäjä Armas Järnefelt opiskeli nuorena Pariisissa kuuluisan Jules Massenet’n johdolla. Ennen kuolemaansa maestro tunnusti, että oli Pariisissa kiinnostunut jostain vallan muusta kuin Massenet’n opetuksesta; hän oli rakastunut laulajatar Maikki Pakariseen.
Kansallispuistot kuuluvat kaikille – luonnonsuojelun ehdoilla

Lähde virtuaaliretkelle Suomen kauneimpiin sopukoihin!

Suomen kansallispuistoihin kätkeytyy luonnonvoimien mylläämiä rotkolaaksoja, häkellyttävää saaristoa, kanjoneita, kuruja, aarnimetsiä, loputtomia erämaita ja mykistäviä kansallismaisemia. Vuonna 2019 maassamme on kaikkiaan neljäkymmentä kansallispuistoa, joista kahdeksaan voit tutustustua Elävän arkiston koostamin välähdyksin. Tervetuloa retkelle!
Säveltäjä Oskar Merikanto oli Sibeliusta suositumpi mutta ystävien kiusaama – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 5. elokuuta.

Elokuun 5. päivänä syntynyt Oskar Merikanto (1868–1924) oli 1900-luvun vaihteessa Suomen kotien tunnetuin säveltäjä ja kansan silmissä Sibeliusta suositumpi. Akseli Gallen-Kallela maalasi Merikannon kuuluisaan Symposion-tauluunsa, kutsuen tätä vähättelevään sävyyn lanttupääksi. Rajuimmillaan Robert Kajanus kutsui ystäväänsä pelkäksi paskaksi.
Sairautta, velkojia ja vauvahaaveita – Kotikadun kausi 11 nyt Areenassa

Kotikadun 11. kaudella pelätään sairautta ja velkojia

Sairautta, velkojia, menettämisen pelkoa, mutta myös elämän valoisaa puolta on tarjolla Kotikadun 11. tuotantokaudella (jaksot 340–374). Areenassa on katsottavissa nyt suosikkisarjan 10. ja 11. tuotantokausi.
Jimi Hendrix, Janis Joplin ja Billie Holiday elävät – ja kuolevat – 1990-luvun radiodraamoissa

Kuunnelmia seksistä, huumeista ja rock'n'rollista

Kesän 2019 radiohitti on musiikkidraama Kikasta ja kesällä 2018 kaiuttimia kulutti puolestaan Gösta Sundqvistin tarina. Osattiin sitä kuitenkin ja tietenkin ennenkin: 1990-luvun alkuvuosina Radiomafiassa kuultiin Timo Kanervan käsikirjoittamia musiikkidraamoja yhdysvaltalaisista musiikkilegendoista.
"Otetaas tästä pikkunen täräys!" – Fennada-klassikko Ryysyrannan Jooseppi kertoo palkitun köyhälistötarinan

Ryysyrannan Jooseppi katsottavissa Areenassa toistaiseksi.

Ryysyrannan Jooseppi (1955) on Ilmari Kiannon romaaniin perustuva elokuva suurperheen arjesta Nälkämaan korvessa 1920-luvulla. Elo on karua, leipä on tiukassa ja kieltolaki meinaa karsia viimeisetkin huvit. Jostain on kuitenkin toimeentulo revittävä, joten Jooseppi tarttuu tilaisuuteen ja aloittaa viinankeittäjän ammatin.