Hyppää pääsisältöön

Kirkkokansan varjot

Suomen seitsemät ihmeet -sarjan tässä osassa esitellään keskisuomalaisia puukirkkoja. Mukana ovat Pihlajaveden, Petäjäveden ja Keuruun kirkot.

Tietolaatikko

Petäjäveden vanha kirkko valittiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 1994. Se edustaa maailmanperintöluettelossa pohjoisen puuarkkitehtuuria.

Pihlajaveden erämaakirkko ei ole aktiivisessa jumalanpalveluskäytössä. Kirkko rakennettiin kyläläisten toimesta luvatta 1780-luvulla.

Kirkon seinään on jäänyt nokisista ja märistä vaatteista salaperäisiä ihmisten varjoja. Nykyisin kirkko on suosittu matkailukohde sekä vihki- ja konserttikirkko.

Petäjäveden kirkko on samalta aikakaudelta kuin Pihlajaveden kirkko. Se valmistui 1760-alkupuolella ja vihittiin käyttöön 1778.

Kirkon saarnastuoli on luultavasti vanhempi kuin itse rakennus. Siinä on naivismin tyylisiä ihmishahmoja.

Keuruun Vanha kirkko on sarjassa esitellyistä kirkoista vanhin. Se on rakennettu 1750-luvulla. Kirkko tunnetaan etenkin kattomaalauksistaan, joissa kuvataan syntistä elämää eläneen ihmisen kärsimyksiä.

Ohjelmassa on otteita Keuruun Vanhan kirkon jumalanpalveluksesta.

Teksti: Paavo Rytsä

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto