Hyppää pääsisältöön

Procol Harum - klassista rockia

Progressiivisen rockin brittiläinen pioneeriyhtye pantiin vuonna 1977 jäihin neljäntoista vuoden ajaksi. Pianisti Gary Brooker muistelee bändin vaiheita.

Tietolaatikko

Procol Harum perustettiin vuonna 1967, jolloin popmusiikin ilmapiiri oli hyvää vauhtia muuttumassa kokeilevampaan suuntaan

1960-luvulla Procol Harum nautti suurinta suosiota Yhdysvalloissa

Euroopassa se vakiinnutti asemansa vuonna 1973 ilmestyneellä albumilla Grand Hotel

Bändi koottiin uudelleen 1991, vietti välillä hiljaiseloa ja aktivoitui jälleen 1990-luvun lopussa

Vuonna 2006 Procol Harum esiintyi Suomessa Järvenpään Puistobluesissa ja neljä kuukautta myöhemmin Kulttuuritalolla Helsingissä

Procol Harum löi itsensä vuonna 1967 läpi Bach-vaikutteisella hitillään A Whiter Shade of Pale. Sille oli vaikea löytää julkaisijaa, koska yli neliminuuttinen kappale oli tuona aikana poikkeuksellinen.

Kvintetti synnytti omaperäisen soundin poikkeavalla kokoonpanollaan, johon kuuluivat piano, urut, kitara, basso ja rummut.

Yhtye esiintyi vuonna 1974 Ruisrockissa ja vuonna 1975 Finlandia-talolla, jossa se soitti myös Sibeliusta.

Procol Harum oli uranuurtajia klassisen musiikin ja rockin yhdistelijänä. Vuonna 1972 julkaistulla livealbumilla bändiä säesti Edmontonin sinfoniaorkesteri.

Monien mielestä Procol Harum oli parhaimmillaan juuri live-esiintyjänä, ja sen johtaja Gary Brooker on samaa mieltä.

Kiertueiden ohjelmisto ulottui laidasta laitaan: omien hittien ohella yhtye esitti Beatles-kappaleita, vanhoja rock and roll -klassikoita, Straussia ja Sibeliusta. Brooker kuvaa musiikkimakuaan kaikkiruokaiseksi.

Procol Harum lopetti, kun A Whiter Shade of Palen ilmestymisestä oli kulunut tasan kymmenen vuotta.

Oheinen Gary Brookerin haastattelu on tehty vuonna 1998 hänen vieraillessaan Suomessa Ringo Starrin All-Starr Bandin mukana.

Teksti: Jukka Lindfors

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto