Hyppää pääsisältöön

Estoton Halloween Helsingissä

Amerikkalaista juhlakulttuuria importoitiin Suomeen jo 1950-luvulla. Vuoden 1956 "Halloween Partylla" ravintola Adlonissa kerättiin rahaa sotainvalideille.

Sotainvalidien Veljesliiton naisjaoston Halloween-juhlat olivat vuoteen 1956 mennessä muodostuneet filmiselostuksen mukaan jo perinteeksi.

Naamiaiset viehättivät suomalaisia, koska niissä saivat "aikuisetkin heittää pois turhat estonsa ja piiloutua turvallisen naamion taakse".

Juhlan ohjelmaan kuului mm. amerikkalaismallisia tanssiesityksiä big band -musiikin säestyksellä.

Naamioasuissa loistaa poissaolollaan 2000-luvun suosima kauhutematiikka. Juhlaväki on keskittynyt perinteisempiin aiheisiin: espanjalaisiin, klovneihin ja mustalaisiin.

Teksti: Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Halloweenin alkuperä on kelttiläisessä Samhain-juhlassa, joita vietettiin loka-marraskuun vaihteessa kesän ja talven taitoskohdan merkeissä.
Samhainin aikana papit saivat vainajilta hyviä neuvoja, mutta liikkeellä olivat myös pahat henget, joita karkotettiin mm. pelottavilla naamioilla sekä juureksiin ja perunoihin leikatuilla irvinaamoilla.
Kristillisellä kaudella samaan ajankohtaan siirrettiin kirkollinen pyhäinpäivä (All Saints Day tai All Hallows Day), ja marraskuun alkupäiviin sijoittui myös kiirastuleen joutuneiden muistoksi vietettävä All Souls Day.
Sanat "All Hallows Eve", "kaikkien pyhien aatto", muokkautuivat ajan myötä muotoon "Hallowe´en".
Juhla maallistui siirtyessään Amerikan mantereelle irlantilaisten siirtolaisten mukana.
Lasten naamiaisjuhlaksi ja kaupalliseksi tapahtumaksi muuttunut halloween on amerikkalaisen viihdekulttuurin myötä levinnyt kautta läntisen maailman.

Filmikatsauksilla tarkoitetaan kotimaisia lyhytelokuvia, joita esitettiin pitkän elokuvan edellä elokuvateattereissa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto