Hyppää pääsisältöön

Sikamaalari Harro Koskinen

Turkulainen undergroundtaiteilija jäi aikakirjoihin sika-aiheisilla teoksillaan, joiden humoristinen yhteiskuntakritiikki oli liikaa 1960-luvun Suomessa.

Tietolaatikko

Vuodesta 1967 alkaen ammattitaiteilijana toiminut Harro Koskinen (s. 1945) aloitti abstraktikkona, mutta läheni vähitellen esittävää poptaidetta

Koskinen oli 1960-luvun lopulla mukana turkulaisessa undergroundryhmässä Suomen Talvisota 1939-40, jonka Aamurusko-lehteen hän teki piirroksia ja sarjakuvia

1970-luvun jälkeen hänen tuotantonsa on painottunut etenkin maisemamaalaukseen, kolmiulotteisiin installaatioihin ja veistoksiin sekä digitaaliseen kuvaan, joissa kaikissa pysyvänä teemana on suhde luontoon

Koskinen on toiminut myös taidekriitikkona sekä kuvanveiston ja digitaalisen kuvankäsittelyn opettajana

Harro Koskisen teoksia voi ostaa hänen kotisivujensa kautta

Kaksi Nuorten näyttelyssä 1969 esillä ollutta Harro Koskisen teosta poiki rikosilmoituksen sekä taiteilijasta että näyttelyn jurystä.

Suomen vaakunasta muokattu Sikavaakuna ja ristiinnaulittua possua kuvaava Sikamessias tuottivat sakot jumalanpilkasta ja vaakunan häpäisystä. Teoksia ei kuitenkaan takavarikoitu, ja nykyään ne koristavat arvovaltaisia taidemuseoita.

Kokoomuksen vaalislogani inspiroi Koskista vuonna 1970 Suomalainen elämänmuoto -sarjaan, jossa kuvattiin muotoaan muuttavia - venyviä, palavia, sulavia jne. - Suomen lippuja. Nämä teokset toivat vuorostaan lipun häpäisysyytteen, joka kuitenkin hylättiin.

Koskinen kertoo sikatuotannostaan oheisessa haastattelukatkelmassa. Sarjan tarkoitus oli kuvata porvarillista hyvinvointia ja sen lieveilmiöitä, mässäilyä, kerskakulutusta jne. Myöhemmin Koskinen on arvioinut kritiikkinsä olleen varsin lempeää.

Toisessa katkelmassa Koskinen puhuu yleensä kantaaottavan taiteen asemasta Suomessa. Suomessa osallistumista ei hänen mukaansa ymmärretty yhteiskuntaa uudistavaksi toiminnaksi vaan lähinnä "rähjäämiseksi".

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto