Hyppää pääsisältöön

Sikamaalari Harro Koskinen

Turkulainen undergroundtaiteilija jäi aikakirjoihin sika-aiheisilla teoksillaan, joiden humoristinen yhteiskuntakritiikki oli liikaa 1960-luvun Suomessa.

Tietolaatikko

Vuodesta 1967 alkaen ammattitaiteilijana toiminut Harro Koskinen (s. 1945) aloitti abstraktikkona, mutta läheni vähitellen esittävää poptaidetta

Koskinen oli 1960-luvun lopulla mukana turkulaisessa undergroundryhmässä Suomen Talvisota 1939-40, jonka Aamurusko-lehteen hän teki piirroksia ja sarjakuvia

1970-luvun jälkeen hänen tuotantonsa on painottunut etenkin maisemamaalaukseen, kolmiulotteisiin installaatioihin ja veistoksiin sekä digitaaliseen kuvaan, joissa kaikissa pysyvänä teemana on suhde luontoon

Koskinen on toiminut myös taidekriitikkona sekä kuvanveiston ja digitaalisen kuvankäsittelyn opettajana

Harro Koskisen teoksia voi ostaa hänen kotisivujensa kautta

Kaksi Nuorten näyttelyssä 1969 esillä ollutta Harro Koskisen teosta poiki rikosilmoituksen sekä taiteilijasta että näyttelyn jurystä.

Suomen vaakunasta muokattu Sikavaakuna ja ristiinnaulittua possua kuvaava Sikamessias tuottivat sakot jumalanpilkasta ja vaakunan häpäisystä. Teoksia ei kuitenkaan takavarikoitu, ja nykyään ne koristavat arvovaltaisia taidemuseoita.

Kokoomuksen vaalislogani inspiroi Koskista vuonna 1970 Suomalainen elämänmuoto -sarjaan, jossa kuvattiin muotoaan muuttavia - venyviä, palavia, sulavia jne. - Suomen lippuja. Nämä teokset toivat vuorostaan lipun häpäisysyytteen, joka kuitenkin hylättiin.

Koskinen kertoo sikatuotannostaan oheisessa haastattelukatkelmassa. Sarjan tarkoitus oli kuvata porvarillista hyvinvointia ja sen lieveilmiöitä, mässäilyä, kerskakulutusta jne. Myöhemmin Koskinen on arvioinut kritiikkinsä olleen varsin lempeää.

Toisessa katkelmassa Koskinen puhuu yleensä kantaaottavan taiteen asemasta Suomessa. Suomessa osallistumista ei hänen mukaansa ymmärretty yhteiskuntaa uudistavaksi toiminnaksi vaan lähinnä "rähjäämiseksi".

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto