Hyppää pääsisältöön

Vanha Rauma

Vanha Rauma on UNESCOn maailmanperintökohde. Kokonaisena säilynyt puukaupunki on harvinaisuus Pohjoismaissa.

Rauma on säilynyt kuin sattuman kautta suurilta kaupunkipaloilta vuosisatoja. Viimeisin suuri palo oli vuonna 1682.

Puukaupungin ulkokuori on säilynyt melko yhtenäisenä, mutta monia rakennuksia on nykyaikaistettu sisältä.

Tässä Suomen seitsemät ihmeet -sarjan osassa kuulee myös rauman murretta, joka on värikkäimpiä länsimurteitamme.

Muualla Suomessa ei kaikkia rauman murteen sanoja välttämättä ymmärretä. Raumlaise´puhuva´mm. nuurdinkanttisest´tuulest´eli pohjoisenpuoleisesta tuulesta.

Vanha Rauma on Pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialue

Vanha Rauma on Pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialue.

Vanhassa Raumassa on 28 hehtaarin alueella 600 rakennusta, joista suurin osa on yksityishenkilöiden omistamia. Asukkaita Vanhassa Raumassa on 800.

Puukaupunki hyväksyttiin vuonna 1991 UNESCOn maailmanperintöluetteloon, jonka kohteet edustavat kansainvälisesti katsottuna erittäin arvokasta kulttuuri- ja luonnonperintöä. Vanha Rauma valittiin luetteloon ainutlaatuisena esimerkkinä elävästä ja hyvin hoidetusta vanhasta pohjoisesta puukaupungista.

Muita suomalaisia maailmanperintökohteita ovat Suomenlinna, Petäjäveden kirkko (artikkeli Elävässä arkistossa), Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäki, Struven ketju ja Merenkurkun saaristo.

Ehjiä puukaupunkiosia on Suomessa Rauman lisäksi Porvoossa, Naantalissa ja Uudessakaupungissa.

Lähde: Vanha Rauma -sivusto

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto