Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kirkasvalolamppu maksaa paljon, mutta on tehokas

pimeää (copyright YLE/videokuvaa)
Pimeään vuodenaikaan elimistömme melatoniinin eli pimeähormonin määrä kasvaa ja unentarve lisääntyy. Kyse saattaa olla kaamosoireilusta.

- Kaamosmasennuksen tyypillisiä oireita on makeannälkä, yöuni pitenee, paino nousee ja liikunnallinen aktiivisuus vähenee, kertoo Kansanterveyslaitoksen tutkija Timo Partonen.

Liikunta ja valo auttavat kaamosoireiluun

ikkunaostoksia (copyright YLE/videokuvaa)Moni ei ehkä edes arvaa kärsivänsä valon puutteesta, mutta jopa 20-30% aikuisväestöstä kärsii pimeään vuodenaikaan lievistä kaamosmasennusoireista. Ensiapuna kannattaa lisätä liikuntaa. Kuntoliikunta kolmesti viikossa on tehokas apu kaamosoireisiin. Jos se ei yksin tepsi kannattaa harkita myös valon lisäämistä eli kirkasvalolampun hankintaa. Mutta miten voi olla varma, että valaisinta todella tarvitsee?

- Sitä kannattaisi harkita silloin, kun tällaiset oireet nukkumisessa, syömisessä tai mielialassa toistuvat nimenomaan syksyn ja talven aikana, vuosi vuoden jälkeen, tavallisesti samaan aikaan vuodesta. Jos kahtena, kolmena talvena on ollut kiusallisia oireita, niin silloin on kyse kaamosoireilusta tai pahimmillaan kaamosmasennuksesta, Partonen jatkaa.

Hyvä kirkasvalo on sertifioitu eikä häikäise

kirkasvalo (copyright YLE/videokuvaa)
Kirkasvalolamppu vaikuttaa silmien kautta käpyrauhaseen, se piristää. Merkitystä on valaisimen kirkkaudella eli luksimäärällä.

- Tyypillisesti kirkasvalolla haetaan 2500 luksin tehoa, kun toimistossa tavallisesti on 500 luksia ja kotona normaali valoteho on 50 luksia. Auringonpaiste taas on 50 000-10 0000 luksia, eli valaisin on aika tehoton aurinkoon nähden, mutta sisävalaistukseen nähden hyvinkin tehokas, selventää kotimaisen Innojokin toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi.

Kirkasvalojen teho riippuu myös siitä, kuinka lähellä ja kuinka kauan laitteen ääressä istuu. Suositusetäisyys on 45-105 senttiä kasvoista. Mitä muuta pitäisi huomioida?

kirkasvalo pöydällä(copyright YLE/videokuvaa)- Paras kirkasvalohoitolaite on sellainen, joka tuottaa riittävästi valoa ja sallii runsaasti etäisyyttä itsen ja laitteen väliin. Siinä olisi hyvä pystyä keskittymään lehden lukemiseen tai johonkin muuhun tekemiseen siten, että valon antaa tulla epäsuorasti kasvoihin. Ja sitten hyvä kirkasvalohoitolaite ei myöskään häikäise, Partonen kertoo.

Häikäisyyn auttaa ainakin himmennin, jolla valon vahvuutta saa säädeltyä.
Kaupassa pitää tarkistaa, että tuote on sertifioitu. Virallisesti nämä valaisimet ovat siis kirkasvalohoitolaitteita, eikä niitä saa kaupata ilman CE-merkin vierestä löytyvää, nelinumeroista koodia. Kun se löytyy, tietää hoitavansa kaamosoireilua oikeasti siihen tarkoitetulla tuotteella. Erittäin tärkeää on myös lukea käyttöohje ja noudattaa sitä. Jos kärsii silmäsairauksista, on hyvä puhua ostoaikeistaan ensin lääkärille.

Kirkasvalo sopii lähes kaikille

valohoito (copyright YLE/videokuvaa)
Koska kirkasvalo piristää, suositellaan sitä otettavaksi aamulla tai aamupäivällä. Valon ääressä on tärkeää istua yhtäjaksoisesti puolesta tunnista kahteen tuntiin, lähes päivittäin. Valoa voi käyttää normaalivalaisimen tapaan vaikka monta tuntia vuorokaudessa, jos valaisimesta löytyy himmennin tai jos valaisimen kääntää kasvoista poispäin.

Kirkasvalo ei kuitenkaan sovi jokaiselle.

kirkasvalo (copyright YLE/videokuvaa)- Se on mahdollista että kirkasvalo aiheuttaa haittaa, ehkä joka 10:lle kirkasvalokäyttäjälle saattaa ilmaantua päänsärkyä tai silmien ärsytystä. Mutta tavallisesti nämä haittavaikutukset ovat lieviä ja menevät itsestään ohi, vaikka kirkasvalohoitoa jatkaisikin, Partonen selventää.

Kirkasvalo on siis suhteellisen vaaratonta, mutta kallista se on! Halvimmillaan laitteen voi saada alle satasella, mutta kalleimmat tuotteet maksavat jopa kolminkertaisesti.

KIRKASVALOLAMPPUJA

VALMISTAJA MALLI HINTA €
PHILIPS HF3309 249
INNOJOK Mesa 110 229-249
Aurora 179-199
Lucia 159-210
Rondo 159-169
VALOTAINA Työpiste-päivänsäde 99,5
Seinä-päivänsäde 97,5
Pöytä-päivänsäde 132,5
Twin-päivänsäde 227,5
Kirkasvalosangat 295
ADLUX Litebook 270

Huimin hinta on kirkasvalolaseissa, mutta nepä ovatkin alan uutuus!

kirkasvalosangat (copyright YLE/videokuvaa)
- Kirkasvalosangat on ihan uutta, koska nämä vapauttavat ihmisen liikkumaan kirkasvalohoidossa, eli ei olla enää sidottuja siihen työpisteeseen tai pöydän ääreen, vaan nyt voi liikkua, voi kulkea vaikka kadulla, imuroida kotona, hoitaa pieniä askareita ja kuitenkin saadaan se tarvittava kirkasvalo, opastaa myyjä Birgitta Köhler Valotaina-liikkeestä.

kynttilänvaloa (copyright YLE/videokuvaa)
Vertailua valojen välillä kannattaa tehdä. Jos kirkasvalosta haluaa nauttia seurassa, voi valaisin olla hyvä idea esimerkiksi työpaikalla, näin kustannuksetkin pysyvät kohtuudessa, kun hinnan jakaa useamman kesken. Kotona voikin sitten nauttia kynttilän valosta.

Noora Vanhanen / TV1 Kuningaskuluttaja

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.