Hyppää pääsisältöön

Sotavuosien jonot

Julkaistu . Päivitetty

Ostokortit, kupongit ja jatkuvat jonot olivat suomalaisten arkea sotavuosina ja pitkälle vielä sodan jälkeenkin. Kaikesta oli puute ja kaikkea piti säännöstelyn vuoksi jonottaa.

Ensimmäisinä kortille menivät kahvi ja sokeri. Seuraavaksi säännöstelyn kohteeksi joutuivat leipä, viljatuotteet, liha, maito, juusto ja voi.

Vaikein tilanne oli talvella 1941-42, kun leipävilja uhkasi loppua kokonaan ja perunat paleltua. Suomea uhkasi suoranainen nälänhätä, vaikkei todellista tilannetta kansalle kerrottu.

Vuonna 1942 säännöstelyn kohteeksi joutuivat jopa peruna ja juurekset. Kevättalvi 1942 muistetaankin Suomessa lanttukeväänä, jolloin lanttua syötiin keitettynä, paistettuna, raastettuna ja haudutettuna.

Enimmillään käytössä oli 53 erilaista ostokorttia, joten kuluttajat ja kauppiaat joutuivat taiteilemaan melkoisessa korttiviidakossa.

Jonottamatta ei saanut mitään, joten jonottamisesta kehittyi sotavuosina varsinainen ”urheilulaji”.

Sodan jälkeen säännöstely asteittain purettiin

Teksti: Reijo Perälä

Katso myös

Lisää ohjelmasta

Aiheeseen liittyvää

2011

  • Salakuljettaja muistelee

    ”Pula ei ollut kyllä mistään, kun vain rahaa oli”, sanoo entinen salakuljettaja Viljo Koivunen Turusta.

  • Kansa selätti korvikkeilla pulan ja säännöstelyn

    Sota toi tullessaan ruokapulan.

    Kun ruoka uhkasi sodan aikana loppua kokonaan, Suomessa otettiin käyttöön ostokortit ja elintarvikkeiden säännöstely. Kekseliäs kansa kehitteli korvikkeita ja kävi mustan pörssin kauppaa, vaikka valtio sitä paheksui.

2010

  • Naisia jonottamassa Vako Oy:n lihamyymälään Petroskoissa.

    Ostoskierros 1940-luvulla

    Sota-ajan säännöstely.

    Sota-aikainen ja sodanjälkeinen säännöstely vuosina 1939-1949 pakotti kansakunnan kekseliäisyyteen mm. naistenvaatetuksen alalla.

2009

  • Vuonna 1949 valmistuneen valistusfilmin mukaan Suomen kansaa odotti onnellinen tulevaisuus, kun maan hallitus ponnisteli sen hyväksi voimiaan säästämättä.

    Maan hallitus kansan palvelijana

    Valistusfilmin mukaan kansaa odottaa onnellinen tulevaisuus.

    Vuonna 1949 valmistuneen valistusfilmin mukaan Suomen kansaa odotti onnellinen tulevaisuus, kun maan hallitus ponnisteli sen hyväksi voimiaan säästämättä.

Relaterade artiklar

2023

2022

2020

  • Ann-Luise Bertell, Anne Vuori-Kemilä, Tommi Kinnunen, Ritva Hellsten, Anni Kytömäki och Heikki Kännö på Finlandiaprisnomineringstillfället 5.11.2020.

    Vilken roman vinner Finlandiapriset? Vi har läst de sex kandidaterna

    Finlandiapriset delas ut på onsdag kväll.

    Inför prisutdelningen har vi läst de sex romaner som är nominerade till Finlandiapriset - i tre av romanerna gör sig krigserfarenheterna starkt påminda, en roman handlar om författaren Raija Siekkinens liv och död, och en annan om två lesbiska kvinnor i 1970-talets Finland. Endast en roman utspelar sig utanför Finlands gränser och dyker ner i de tankeströmningar som präglade Centraleuropa under sekelskiftet 1800-1900.