Hyppää pääsisältöön

Kansanapu auttaa sodan keskellä

Julkaistu . Päivitetty

Sotaa käyvä Suomi yritti parhaan kykynsä mukaan kantaa vastuuta myös yhteiskunnan vähäosaisista. Heikoimmassa asemassa olivat vanhukset ja lapset, jotka sodan vuoksi olivat menettäneet huoltajansa rintamalle tai jääneet isän kaaduttua sotaorvoiksi.

Kun yhteiskunnan avustuskoneisto oli ylikuormitettu, maahan syntyi erilaisia vapaehtoisia huoltojärjestöjä jo talvisodan aikana.

Jatkosodan alussa valtakunnallisen huoltotoiminnan keskusjärjestöksi perustettiin Suomen Huolto – Finlands Folkhjälp -niminen järjestö. Sen taustajärjestöinä olivat kaikki tärkeimmät kansalaisjärjestöt.

Koko maan kattavaan organisaatioon kuului yli 500 paikallista Vapaan Huollon keskusta.

Suomen Huollon keräystoimintaa varten perustettiin vuonna 1942 Kansanapu-niminen keräyselin. Suomen Huollon työ jatkui olympiavuoteen 1952 asti.

Teksti: Reijo Perälä

Katso myös

Lisää ohjelmasta

Kommentit

Aiheeseen liittyvää

2011

  • Salakuljettaja muistelee

    ”Pula ei ollut kyllä mistään, kun vain rahaa oli”, sanoo entinen salakuljettaja Viljo Koivunen Turusta.

  • Kansa selätti korvikkeilla pulan ja säännöstelyn

    Sota toi tullessaan ruokapulan.

    Kun ruoka uhkasi sodan aikana loppua kokonaan, Suomessa otettiin käyttöön ostokortit ja elintarvikkeiden säännöstely. Kekseliäs kansa kehitteli korvikkeita ja kävi mustan pörssin kauppaa, vaikka valtio sitä paheksui.

2010

  • Naisia jonottamassa Vako Oy:n lihamyymälään Petroskoissa.

    Ostoskierros 1940-luvulla

    Sota-ajan säännöstely.

    Sota-aikainen ja sodanjälkeinen säännöstely vuosina 1939-1949 pakotti kansakunnan kekseliäisyyteen mm. naistenvaatetuksen alalla.

2009

  • Vuonna 1949 valmistuneen valistusfilmin mukaan Suomen kansaa odotti onnellinen tulevaisuus, kun maan hallitus ponnisteli sen hyväksi voimiaan säästämättä.

    Maan hallitus kansan palvelijana

    Valistusfilmin mukaan kansaa odottaa onnellinen tulevaisuus.

    Vuonna 1949 valmistuneen valistusfilmin mukaan Suomen kansaa odotti onnellinen tulevaisuus, kun maan hallitus ponnisteli sen hyväksi voimiaan säästämättä.

Relaterade artiklar

2023

2022

2020

  • Ann-Luise Bertell, Anne Vuori-Kemilä, Tommi Kinnunen, Ritva Hellsten, Anni Kytömäki och Heikki Kännö på Finlandiaprisnomineringstillfället 5.11.2020.

    Vilken roman vinner Finlandiapriset? Vi har läst de sex kandidaterna

    Finlandiapriset delas ut på onsdag kväll.

    Inför prisutdelningen har vi läst de sex romaner som är nominerade till Finlandiapriset - i tre av romanerna gör sig krigserfarenheterna starkt påminda, en roman handlar om författaren Raija Siekkinens liv och död, och en annan om två lesbiska kvinnor i 1970-talets Finland. Endast en roman utspelar sig utanför Finlands gränser och dyker ner i de tankeströmningar som präglade Centraleuropa under sekelskiftet 1800-1900.