Hyppää pääsisältöön

Mattijuhani Koposen alaston totuus

Undergroundyhtye The Spermin keulakuva Mattijuhani Koponen tuli tunnetuksi lausuttuaan alastomana runoa ja järjestettyään performanssin, jossa Itä ja Länsi yhtyisivät flyygelin päällä.

Mattijuhani Koposen (s. 10.10.1941) tekemisistä syntyi ensimmäinen julkinen kohu, kun hän esiintyi opiskelijoiden YK-juhlassa Nylands Nationilla lokakuun 24:ntenä 1968.

Irtolaiseksi julistettu Koponen pilkkasi aluksi vanhentuneita irtolaisvalvontamääräyksiä ja esitti myöhemmin runon pukeutuneena ainoastaan nilkkasukkiin, kaulaliinaan ja villamyssyyn. Tilaisuudesta säilyneessä radiotallenteessa kuullaan Koposen esiintymisen ensimmäinen osuus.

Hän oli jo aikaisemmin noussut helsinkiläisen undergroundin keulakuvaksi ja puhetorveksi. Provokatiivisia haastatteluja ja kohuesityksiä täydensi hänen henkilökohtainen, yhteiskunnan normit hylkäävä elämäntapansa.

Alastomuusfilosofiaansa Koponen selostaa vuonna 1972 tehdyssä tv-ohjelmassa. Vaatteettomuudella ei ollut seksuaalista sisältöä, vaan se merkitsi totuuden etsimistä: alastomana ihminen oli paljas ja kasvotusten totuuden kanssa.

Suurin skandaali syntyi joulukuussa 1968. Helsinkiin tulossa olevien aseriisuntaneuvottelujen hengessä Koponen valmisti The Sperm -yhtyeen konserttiin esityksen, jossa Kain ja Aabel, Itä ja Länsi, kohtaisivat toisensa symbolisessa sukupuoliyhteydessä.

Vanhan ylioppilastalon flyygelin päällä ei milloinkaan suoritettu oikeaa yhdyntää, mutta se ei vähentänyt oikeusviranomaisten närkästystä. Koponen sai runonlausunnasta ja flyygelitapahtumasta yhteensä seitsemän kuukauden ehdottoman vankeustuomion (yhdistettynä tuomiona kuusi kuukautta).

Koponen haettiin vankilaan YK:n päivänä vuonna 1969. Saattajien saapuessa hän oli juuri noussut kylvystä – alaston siis. Samaan aikaan, kun hän kärsi rangaistusta sukupuolikurin loukkaamisesta, vankilassa esitettiin Hair-musikaalia, jossa Tampereen Pop-teatterin näyttelijät hyppelivät kelteisillään.

Koponen muistelee 1960-luvun performanssejaan ja The Sperm -yhtyeen vaiheita Harri Strömbergin radiohaastattelussa (2001) ja Axa Sorjasen tv-haastattelussa (1997).

Tietolaatikko

Vuosina 1967-70 vaikuttanut The Sperm oli kokeellinen yhtye, jonka esiintymisiin liittyi absurdia teatteria, filmiesityksiä, performansseja jne. Ryhmän nimi kertoi sen olevan "inhimillisten solujen yhteisö, jonka tarkoituksena oli tuottaa maailmaan elämää ja kauneutta". Spermiin kuuluivat Mattijuhani Koposen ohella mm. yhtyeen musiikillinen johtaja Pekka Airaksinen, J. O. Mallander, Antero Helander, P. Y. Hiltunen, Peter Widén, Markus Heikkerö ym. Spermin viimeinen suuri tapahtuma oli Helsingin Juhlaviikoille vuodeksi 1970 tilattu Kuoleman puutarha -ooppera, jota yhtye esitti myös ollessaan mukana poplaulaja Kristianin kesäkiertueella. 1970-luvulla Koponen muutti Pohjois-Karjalaan, pääsi lehdistön palvelukseen ja toimi toimittajana toistakymmentä vuotta. Koponen jatkoi myöhemmin monitaiteellista toimintaansa ja kuului vuonna 1987 syntyneen Muu ry:n perustajiin. Hän sai osittaisen taiteilijaeläkkeen vuonna 2014.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.