Hyppää pääsisältöön

Saunasta sisua

Saunominen on suomalaiselle sekä taidetta että tiedettä. Kun maassa on lähes kaksi miljoonaa saunaa, erilaisia höyryhuoneita riittää joka lähtöön.

Aivan suomalainen keksintö sauna ei kuitenkaan ole. Kuumaa kivikasaa on käytetty lämmön lähteenä monissa kulttuureissa, varsinkin Pohjois- ja Itä-Euroopan kylmillä alueilla.

Myös eskimoiden ja intiaanien hikimajoja voidaan pitää saunan vastineina, vaikka niiden käyttöön ei liity peseytyminen tai fyysinen puhdistautuminen. Venäläisillä on käytössä ”banja”. Sen lämpötila on tosin alhaisempi kuin suomalaisessa saunassa.

Saunan alkuperä on muinaisissa asumuksissa, joita lämmitettiin kivikasalla.

Suomalaiset saunat olivat savusanoja aina 1800-luvun lopulle asti. Vuosisadan vaihteen tienoilla yleistyivät kertalämmitteiset varaavat kiukaat. Erityisen suosittu oli peltikuorinen löylyluukulla varustettu pönttökiuas.

Perinteiseen suomalaiseen saunaan kuulu kolme elementtiä: kiuas, lauteet ja löyly.

Oikea lämpötila on pään korkeudella 70-100 astetta. Sopiva kosteus on 40-60 grammaa vesihöyryä ilmakuutiometriä kohden.

Muutama hassu kivi sähkövastuksen päällä tai pelkkä sähkövastus ei suomalaisten mielestä ansaitse saunan arvokasta nimitystä.

Nainen tekee saunavihtaa kansallispuvussa
Suomalainen idylli. Nainen tekee saunavihtaa kansallispuvussa Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha vastat (vihdat)
Miehet saunovat laivan saunassa
Saunoja on myös laivoilla. Miehet saunovat laivan saunassa Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Sauna
Nainen pukee lapsia saunan jälkeen.
Saunan jälkeen on syytä rauhoittua. Nainen pukee lapsia saunan jälkeen. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha saunat
Miehet uivat avannossa
Avantouinti virkistää saunan jälkeen. Miehet uivat avannossa Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha avantouinti

Saunasta sisua -ohjelman tekijät

Tuotanto: Oy Suomen Filmiteollisuus 1957
Kuvaus: Felix Forsman ja Sulo Tammilehto
Havaintokuvat: Raimo Raimela

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.