Hyppää pääsisältöön

Saunasta sisua

Saunominen on suomalaiselle sekä taidetta että tiedettä. Kun maassa on lähes kaksi miljoonaa saunaa, erilaisia höyryhuoneita riittää joka lähtöön.

Aivan suomalainen keksintö sauna ei kuitenkaan ole. Kuumaa kivikasaa on käytetty lämmön lähteenä monissa kulttuureissa, varsinkin Pohjois- ja Itä-Euroopan kylmillä alueilla.

Myös eskimoiden ja intiaanien hikimajoja voidaan pitää saunan vastineina, vaikka niiden käyttöön ei liity peseytyminen tai fyysinen puhdistautuminen. Venäläisillä on käytössä ”banja”. Sen lämpötila on tosin alhaisempi kuin suomalaisessa saunassa.

Saunan alkuperä on muinaisissa asumuksissa, joita lämmitettiin kivikasalla.

Suomalaiset saunat olivat savusanoja aina 1800-luvun lopulle asti. Vuosisadan vaihteen tienoilla yleistyivät kertalämmitteiset varaavat kiukaat. Erityisen suosittu oli peltikuorinen löylyluukulla varustettu pönttökiuas.

Perinteiseen suomalaiseen saunaan kuulu kolme elementtiä: kiuas, lauteet ja löyly.

Oikea lämpötila on pään korkeudella 70-100 astetta. Sopiva kosteus on 40-60 grammaa vesihöyryä ilmakuutiometriä kohden.

Muutama hassu kivi sähkövastuksen päällä tai pelkkä sähkövastus ei suomalaisten mielestä ansaitse saunan arvokasta nimitystä.

Nainen tekee saunavihtaa kansallispuvussa
Suomalainen idylli. Nainen tekee saunavihtaa kansallispuvussa Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha vastat (vihdat)
Miehet saunovat laivan saunassa
Saunoja on myös laivoilla. Miehet saunovat laivan saunassa Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Sauna
Nainen pukee lapsia saunan jälkeen.
Saunan jälkeen on syytä rauhoittua. Nainen pukee lapsia saunan jälkeen. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha saunat
Miehet uivat avannossa
Avantouinti virkistää saunan jälkeen. Miehet uivat avannossa Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha avantouinti

Saunasta sisua -ohjelman tekijät

Tuotanto: Oy Suomen Filmiteollisuus 1957
Kuvaus: Felix Forsman ja Sulo Tammilehto
Havaintokuvat: Raimo Raimela

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto