Hyppää pääsisältöön

Marskin patsas

Aimo Tukiaisen veistämä Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin juhlallisin menoin marsalkan syntymäpäivänä 4.6.1960.

Ajatus Mannerheimin ratsastajapatsaasta syntyi jo 1930-luvulla, mutta sota ja Mannerheimin kielteinen kanta jäädyttivät hankkeen vuosikymmeniksi.

Uudelleen patsashanke nousi esille Mannerheimin kuoltua 1950-luvun alussa. Hankkeesta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka lopulta voitti kuvanveistäjä Aimo Tukiainen.

Tukiaisen realistinen tyyli ei kaikki miellyttänyt. Patsasta pidettiin vanhanaikaisena. Keskustelua on käyty jopa veistoksen hevosen piirteistä ja sen askeltamisesta.

Myös Nykytaiteen museon rakentaminen patsaan viereen 1990-luvun puolivälissä aiheutti kiivaan keskustelun.

Patsashanke rahoitettiin lahjoituksin ja kansalaiskeräyksin. Keräyksen tuotto oli niin suuri, että varoilla voitiin ostaa myös Mannerheimin syntymäkoti Louhisaari. Kartano lahjoitettiin valtiolle ja rakennuksesta tehtiin museo.

Mannerheimin ratsastajapatsas on valettu pronssiin. Punagraniittisen jalustan kanssa sen korkeus on lähes 12 metriä.

Presidentti Urho Kekkonen piti patsaan paljastuspuheen ja vastaanotti korkeimman sotilaspäällystön seurassa joukko-osastojen ohimarssin. Marssiin osallistui 5000 miestä. Filmidokumentti esittelee myös Mannerheimin patsaskilpailun vaiheita.

Lue lisää:

Aimo Tukainen viimeistelee veistostaan

Aimo Tukiainen loi Marskille muodon

Aimo Tukiaisen veistämä Mannerheimin ratsastajapatsas oli monien mielestä sodanjälkeisen Suomen merkittävin patsashanke. Kuvanveistäjä ei erottele suurmiehiä poliittisen kannan perusteella. Tukiaisen Lauttasaaren ateljeessa ”valkoinen kenraali” seisoo sulassa sovussa vasemmistojohtaja Eetu Salinin rinnalla.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto