Hyppää pääsisältöön

Koulupojat jätkien jäljillä

Uittotyömailla tarvittiin työvoimaa ja sotavuosina jätkien jäljille joutuivat naisten lisäksi koulupojatkin. Näin puuteollisuuden rattaat pyörivät sodasta huolimatta.

Pohjois-Karjalan uittoyhdistyksen erottelutyömaalla eri puolilta maata värvätyt koulupojat hoitivat ammattijätkien ottein koko uiton, kuten vuonna 1945 kuvattu filmi osoittaa.

”Uittoränneillä tukit ja pinotavara on eroteltava toisistaan samalla tarkkuudella kuin taivaan portilla, jossa Pyhä Pietari erottelee lampaat toiseen ja vuohipukit toiseen karsinaan.”

”Ei tarvita kalanmaksaöljyä ruokahalun kiihokkeeksi, sillä ruoka maistuu raskaan työn lomassa muutenkin.”

Uitto olikin edullinen tapa raakapuun kuljetukseen. Uitto ja metsätyöt tarjosivat myös hyviä ansiomahdollisuuksia, mutta työ oli raskasta.

Miltei jokaisessa Suomen joessa on joskus uitettu puuta. Sittemmin jokiuitto kävi kannattamattomaksi. Nykyään Suomessa uitetaan puutavaraa vain järvissä. Viimeiset jokiuitot tehtiin Iijoella ja Kemijoella 1980-luvun lopulla.


Virtain Enonkoskella muisteltiin tukinuittoa kesällä 1987. Entiset tukkimiehet Kalle Mettänen, Kalle Riipinen ja Niilo Vartiamäki kertovat, millaista työ 1930-luvulla oli.

Perinnepiirin miehet rakentavat kosken partaalle tukkilautan. Näemme, miten hevosvetoinen vorokki käytännössä toimi.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto