Hyppää pääsisältöön

Virolainen asutti karjalaisia

Sotien jälkeen Suomi etsi asuinpaikan lähes puolelle miljoonalle evakolle. Johannes Virolainen johti sisäministeriön siirtoväenasiain osastoa vuosina 1944–1948.

Noin 450 000 pakolaisen uudelleensijoittaminen oli sodanjälkeisen Suomen suurin ongelma heti sotakorvausten jälkeen.

Evakoista yli 400 000 oli karjalaisia ja näistä yli puolet maatalousväestöä. Linjana oli sijoittaa heidät alueille, jotka mahdollisimman hyvin vastasivat sotia edeltäneitä olosuhteita. Käytännössä se merkitsi Oulujoki-linjan eteläpuolta.

Siirtoväen asuttamiseen käytettiin paljon viljelymaata, ja asutustoiminnan seurauksena maan peltoala lisääntyi. Tästä asutustoimintaa kritisoitiin myöhemmin.

Myös tohtori Johannes Virolaisen (1914 - 2000) oma kotitila jäi luovutetulle alueelle. Jo jatkosodan aikana Virolainen oli toimistopäällikkönä Palautetun alueen neuvottelukunnassa.

Haastattelu on tehty Suomen itsenäisyyden 50-vuotispäivää käsittelevään ohjelmasarjaan.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto