Hyppää pääsisältöön

Virolainen asutti karjalaisia

Sotien jälkeen Suomi etsi asuinpaikan lähes puolelle miljoonalle evakolle. Johannes Virolainen johti sisäministeriön siirtoväenasiain osastoa vuosina 1944–1948.

Noin 450 000 pakolaisen uudelleensijoittaminen oli sodanjälkeisen Suomen suurin ongelma heti sotakorvausten jälkeen.

Evakoista yli 400 000 oli karjalaisia ja näistä yli puolet maatalousväestöä. Linjana oli sijoittaa heidät alueille, jotka mahdollisimman hyvin vastasivat sotia edeltäneitä olosuhteita. Käytännössä se merkitsi Oulujoki-linjan eteläpuolta.

Siirtoväen asuttamiseen käytettiin paljon viljelymaata, ja asutustoiminnan seurauksena maan peltoala lisääntyi. Tästä asutustoimintaa kritisoitiin myöhemmin.

Myös tohtori Johannes Virolaisen (1914 - 2000) oma kotitila jäi luovutetulle alueelle. Jo jatkosodan aikana Virolainen oli toimistopäällikkönä Palautetun alueen neuvottelukunnassa.

Haastattelu on tehty Suomen itsenäisyyden 50-vuotispäivää käsittelevään ohjelmasarjaan.

Teksti: Jukka Lindfors

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto