Hyppää pääsisältöön

Rikosmuseoon on tallennettu Suomen synkin historia

Suomalaisten kansallinen murha-ase on kirves. Keskusrikospoliisin alaiseen Rikosmuseoon on tallennettu iso kokoelma muitakin esineitä, joilla ”vähemmän rakkaaseen lähimmäiseen on tehty reikä”. Onpa museossa ollut nähtävissä kokonainen luurankokin.

Kokoelmissa on monenlaista ”tussaria”, puukkoa, puntaria, kirvestä ja vasaraa.

Kaikkiaan Rikosmuseon kokoelmissa on tuhansia esineitä, joita joskus on käytetty huijauksen tai muun rikoksen välineenä.

Kokoelmiin kuuluu mm. ”terveyssäteilijä”. Sen piti imeä avaruudesta terveellistä säteilyä sairaaseen kehoon. Koko laitos oli kuitenkin pelkkää messinkilankaa. ”Lääkäri Möller” kaupitteli puolestaan terveysjuomaa, joka oli pelkkää sokerivettä.

Myös kieltolaki ja pirtun salakuljetus synnyttivät monia keksijäneroja.

Rikosmuseo on vuonna 1937 perustettu erikoismuseo Vantaalla. Sen alkuperäisenä tehtävänä oli kerätä poliisia varten opetustarkoituksessa rikoksiin ja niiden selvittämiseen liittyvää aineistoa.

Suurelle yleisölle Rikosmuseo ei ole avoinna.

Rikosmuseon toimintaa esittelevä filmi "Rikoksen pää" on vuodelta 1958. Alla nähtävässä ohjelmaotteessa nähdään uutisraportti Rikosmuseosta vuodelta 1962. Raportissa esitellään muun muassa pahamaineisen 1800-luvun lopulla eläneen puukkojunkkari Matti Haapojan luuranko, joka oli vuoteen 1995 asti kokonaisena näytteillä museossa.

Poliisikoulun yhteydessä Tampereella toimii myös Poliisimuseo. Se tallentaa poliisin toimintaan liittyvää esineistöä, perinnettä ja historiaa. Poliisimuseo on auki myös yleisölle.

Riksomuseno surma-aseita
Murha-aseita ja muita rikoksen teon välineitä Riksomuseno surma-aseita Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Keskusrikospoliisin Rikosmuseo
Huijauksessa on käytetty myös sokerivettä
Ihmisiä on huijattu myös sokerivedellä. Huijauksessa on käytetty myös sokerivettä Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Keskusrikospoliisin Rikosmuseo
Rahahuijauksia
Rahaa on väärennetty kautta aikojen. Rahahuijauksia Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Keskusrikospoliisin Rikosmuseo
Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto