Hyppää pääsisältöön

Rikosmuseoon on tallennettu Suomen synkin historia

Suomalaisten kansallinen murha-ase on kirves. Keskusrikospoliisin alaiseen Rikosmuseoon on tallennettu iso kokoelma muitakin esineitä, joilla ”vähemmän rakkaaseen lähimmäiseen on tehty reikä”. Onpa museossa ollut nähtävissä kokonainen luurankokin.

Kokoelmissa on monenlaista ”tussaria”, puukkoa, puntaria, kirvestä ja vasaraa.

Kaikkiaan Rikosmuseon kokoelmissa on tuhansia esineitä, joita joskus on käytetty huijauksen tai muun rikoksen välineenä.

Kokoelmiin kuuluu mm. ”terveyssäteilijä”. Sen piti imeä avaruudesta terveellistä säteilyä sairaaseen kehoon. Koko laitos oli kuitenkin pelkkää messinkilankaa. ”Lääkäri Möller” kaupitteli puolestaan terveysjuomaa, joka oli pelkkää sokerivettä.

Myös kieltolaki ja pirtun salakuljetus synnyttivät monia keksijäneroja.

Rikosmuseo on vuonna 1937 perustettu erikoismuseo Vantaalla. Sen alkuperäisenä tehtävänä oli kerätä poliisia varten opetustarkoituksessa rikoksiin ja niiden selvittämiseen liittyvää aineistoa.

Suurelle yleisölle Rikosmuseo ei ole avoinna.

Rikosmuseon toimintaa esittelevä filmi "Rikoksen pää" on vuodelta 1958. Alla nähtävässä ohjelmaotteessa nähdään uutisraportti Rikosmuseosta vuodelta 1962. Raportissa esitellään muun muassa pahamaineisen 1800-luvun lopulla eläneen puukkojunkkari Matti Haapojan luuranko, joka oli vuoteen 1995 asti kokonaisena näytteillä museossa.

Poliisikoulun yhteydessä Tampereella toimii myös Poliisimuseo. Se tallentaa poliisin toimintaan liittyvää esineistöä, perinnettä ja historiaa. Poliisimuseo on auki myös yleisölle.

Riksomuseno surma-aseita
Murha-aseita ja muita rikoksen teon välineitä Riksomuseno surma-aseita Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Keskusrikospoliisin Rikosmuseo
Huijauksessa on käytetty myös sokerivettä
Ihmisiä on huijattu myös sokerivedellä. Huijauksessa on käytetty myös sokerivettä Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Keskusrikospoliisin Rikosmuseo
Rahahuijauksia
Rahaa on väärennetty kautta aikojen. Rahahuijauksia Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Keskusrikospoliisin Rikosmuseo
Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto