Hyppää pääsisältöön

Hruštšov Suomessa 1957

Maljoja ja kauniita puheita ystävyydelle oli runsain mitoin ohjelmassa, kun pääsihteeri Nikita Hruštšov ja pääministeri Nikolai Bulganin tekivät valtiovierailun Suomeen kesäkuussa 1957.

Vaikka Unkarin kansannousu oli kovaotteisesti kukistettu, Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa elettiin vankkaa luottamuksen kautta.

Porkkala oli palautettu takaisin ja maiden välisiä suhteita vaalittiin YYA-sopimuksen hengessä.

Vain vuotta aikaisemmin Nikita Hruštšov oli pitänyt kuuluisan nelituntisen puoluekokouspuheensa, jossa hän tuomitsi Stalinin hirmuteot ja Stalinin ympärille rakennetun henkilökultin.

Tässä samassa puheessa Neuvostoliiton ykkösmies totesi myös Suomen kuuluvan puolueettomien maiden joukkoon, johon Neuvostoliiton on rakennettava hyviä suhteita.

Neuvostojohtajien valtiovierailu sujuikin leppoisissa merkeissä. Suomen hallituksen lahjana vieraille luovutettiin mm. veturi, jossa Lenin oli Venäjän vallankumouksen aikana matkustanut.

Hyvää henkeä ei kestänyt kovinkaan pitkään. Fagerholmin heinäkuussa 1957 muodostettu hallitus herätti Neuvostoliitossa epäluuloja, jotka seuraavana vuonna kärjistyisivät ns. yöpakkasiksi.

Suomen vierailun jälkeen Hruštšov yritettiin syrjäyttää maansa johdosta. Sillä kertaa syrjäytys ei onnistunut. Vuonna 1964 näin kuitenkin tapahtui.

Teksti: Reijo Perälä

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto