Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kassivalinta on ekoteko

muovi- ja paperikasseja (copyright YLE/videokuvaa)
Kassalla on yleensä ainakin kaksi vaihtoehtoa. Suurin osa meistä valitsee muovikassin paperikassin sijaan.

-No sen takia että muovipussi on kestävämpi ja sitä voi käyttää myöskin roskapussina, toteaa tamperelainen Anna Joensuu.

-Olen tottunut muovipussiin, se venyy ja kestää enempi. Käytän sitä ehkä vielä toisen kerran, pohtii Timo Välimäki.

Markku Hevonkorpi valitsi kassalla paperikassin:
-No ihan käytännön syistä. Mulla on niin paljon muovikasseja kotona, että tarvitsen näitä kun vien sanomalehtiä jätepaperinkeräykseen. Yleensä valitsen muovikassin.

Muovikassi on ekologisempi

ostokset muovikassiin (copyright YLE/videokuvaa)
Mutta mikä valinta olisi luonnon kannalta oikein? Äkkiä ajateltuna paperikassi tuntuisi ekologisemmalta. Se maatuu kotikompostissa jopa puolessa vuodessa. Muovikassin maatumisesta sen sijaan kuulee ristiriitaista tietoa. YTV kertoo, ettei muovikassi maadu laisinkaan, valmistaja uskoo olosuhteisiin:

-Maatuminen, se on ihan olosuhteista kiinni. Jos se on erittäin kuivassa ja pimeässä, niin se voi kestää hyvinkin pitkään, mutta kun auringonvalo pääsee vaikuttamaan ja kosteus, niin sanotaan muutaman vuoden. Sanoisin että se menee jo 4-5 vuoden aikana hyvinkin pieneksi, tai riippuu olosuhteista, sanoo muovikassivalmistaja, Merikarvialaisen Seapackin myyntijohtaja Reino Stenberg.

Mutta kun ottaa huomioon valmistuskustannukset, suosittelee jopa ekotehokkuuskonsulttikin muovikassia paperikassin sijaan, miksi?

muovikassipinoja (copyright YLE/videokuvaa)
-Kun lasketaan koko elinkaari, että ne raaka-aineet otetaan jostain ja prosessoidaan ja jalostetaan, niin siinähän kuluu energiaa ja tarvitaan kuljetuksia, sen itse raaka-aineen lisäksi. Kun nämä kaikki lasketaan yhteen, niin se paperikassi kuluttaa noin kymmenen kertaa sen määrän uusiutumattomia luonnonvaroja kuin muovikassi, kertoo Suomen Luonnonsuojeluliiton ekotehokkuuskonsultti Michael Lettenmeier. Hän jatkaa:

-Mutta voidaan tietysti kysyä, että onko se tänä päivänä etukin, että jos kerran joku päätyy kaatopaikalle, että se ei maadu. Hiili joka on sidottu muovikassiin, niin se pysyy pysyisi siellä tallessa, eikä vapautuisi metaanina ilmakehään. Metaani on paha kasvihuonekaasu.

Lisäksi paperikassin valmistuksessa kuluu myös uusiutuvia luonnonvaroja eli metsää.

Kaatopaikalla lojuu miljoonabisnes

kaatopaikalla (copyright YLE/videokuvaa)
Se miten ostokset kannetaan kotiin on paitsi eko- myös rahateko. Joka vuosi suomalaiset ostavat noin 500 miljoonaa muokkaria. Se tekee siis sata muovikassia henkeä kohden. Yksi maksaa 15 senttiä, joten kun lähes jokainen pussi päätyy kaatopaikalle, makaa jätekeoissa vuosittain kunnon miljoonabisnes.

Suomen suurin muovikassivalmistaja Suominen, ei halunnut päästää meitä tehtailleen kuvaamaan. Myöskään suomen ainoa päivittäistavarakaupan paperikassivalmistaja Stenqvist ei halunnut antaa haastattelua.

-Onko tässä bisneksessä jotain mystistä?
-Ei ole, ei yhtään mitään, ihmettelee Seapackin Reino Stenberg, mutta jatkaa:
-Ainoa, että tämä on erittäin kovaa bisnestä, sanotaan että tiukkaa vääntöä!

Muovikassimyyjät ovat väännössä voitolla. Paperikassien osuus vuosimyynnistä on noin 5%. Valmistajakin sanoo olevansa luonnon puolella: harras toive on, että kassi ei olisi kertakäyttötuote.

Kangaskassi on ekologisin

Joka tapauksessa, ekologisin vaihtoehto onkin ihan muu kuin muovikassi.

kangaskassi (copyright YLE/videokuvaa)
-Valitsisin kyllä mieluiten sen kestävän kangaskassin, jota voi käyttää vaikka kuinka monta kertaa uudelleen. Se on se todellisesti ekologinen vaihtoehto, toteaa Michael Lettenmeier.

Tamperelaisessa Tullintorin S-marketissa monet asiakkaat käyttävät omia kassejaan. Tuula Moilasella on aina omat kassit mukana:

hedelmäpusseja (copyright YLE/videokuvaa)
-Muovijätettä tulee liiankin kanssa, siis aivan yllinkyllin! Ei tarvitse kun ajatella hedelmäpussia-ostan mitä vaan hedelmää kaksi kappaletta, niin siihen tulee jo muovipussi. Niistä kertyy jo iso määrä kotiin, saatika, että niitä vielä rahalla ostaisi!

biohajoava kassi (copyright YLE/videokuvaa)
Kangaskasseja saa ostaa jo monilta kassoilta. Myös biokassit tekevät tuloaan. Kentältä kerrotaan, että kestäviä, biohajoavia muovikasseja osataan jo teknisesti valmistaa, mutta toistaiseksi kustannukset ovat perinteiseen muovikassin verrattuna moninkertaiset. Joissakin kaupoissa on myös kierrätysmuovista valmistettuja muovikasseja ja kun muovikassia viitsii käyttää muutamankin kerran, on se ehdottomasti ekologisempi kuin paperikassi.

Noora Vanhanen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.