Hyppää pääsisältöön

Joulurauhan julistus Turusta 1962

Suomalaiskotien joulu alkaa perinteisesti vasta jouluaattona, kun televisiosta on katsottu joulurauhan julistus, joka on vuosisatoja vanha perinne. Elävän arkiston joulurauhan julistus on vuodelta 1962, jolloin Brinkkalan parvekkeelle astui maistraatin sihteeri, varatuomari Eero Soikkanen.

Turulla on vahvat perinteet joulurauhan julistamisesta. Vanhalle suurtorille on kokoonnuttu keskiajalta asti.

Ainoastaan sota on estänyt perinteen katkeamattomuuden. Joulurauhaa ei ole julistettu Isovihan aikana 1700-luvulla, Suomen sodan aikana 1800-luvulla, Suomen itsenäistymisvuonna 1917 eikä talvisodan vuonna 1939.

Menneinä vuosisatoina julistuksella oli myös juridista merkitystä. Joulurauha oli nk. tilannerauha, jonka mukaan rikoksesta voitiin tuomita "raskauttavien asianhaarain vallitessa".

Nykyisin joulurauha julistetaan Brinkkalan talon parvekkeelta. Näin on ollut 1800-luvun lopusta lähtien.

Televisiosta nähtävä ohjelma ei ole muuttunut vuosikymmenien varrella. Tilaisuuden alussa veisataan yhä Jumala ompi linnamme, ja joulurauhan julistamisen jälkeen lauletaan Maamme-laulu ja kuunnellaan Porilaisten marssi.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto