Hyppää pääsisältöön

Sota-ajan joulu

Vuosina 1939–1944 joulua vietettiin korsuissa, ampumahaudoissa ja evakossa. Sota leimasi myös kotirintaman joulua - elettiin säännöstelyaikaa ja kaivattiin läheisiä.

"Emme kaivanneet lahjoja tai jouluherkkuja - kun vaan olis maassa rauha", totesi sotajouluja muisteleva Airi Helenius Kansanradion lähetyksessä vuonna 2000.

Veikko Itkosen oheinen lyhyt selostusvälähdys kertoo osuvasti joulunalustunnelmista talvisodan aikaan. Aleksanterinkatu, josta sotien jälkeen tuli Suomen virallinen joulukatu, sai vuonna 1939 näyteikkunoidensa peitoksi lautakatteen uusien pommitusten varalta.

Kaksi vuotta myöhemmin Itkonen on selostamassa joulutunnelmia Kannaksen rintaman etummaisessa ampumahaudassa. Hän kuvaa kapeaa joen uomaa, joka erottaa idän ja lännen. "Meillä on joulu, tuolla vihollinen, joka ei tunne uskontoa eikä joulun pyhää juhlaa", selostaja toteaa.

Tulilinjojen joulua vietetään Kannaksella Ollilan kylässä välittömästi etulinjan takana. Luutnantti Niilo Tarvajärvi lukee tykkimiehille Suomen ylikenttäpukin päiväkäskyn.

Ylikenttäpukki rankaisee elintarvikkeiden hamstraajia ja kiittää kaikkia, "jotka ovat olleet tuhmia ryssälle".

Nauhoitus tulilinjojen joulusta alkaa pastori Huugo Knuutilan joulusaarnan loppuosuudella.

50 vuotta myöhemmin Tarvajärvi ja hänen korsutoverinsa, professori Sampsa Mantere muistelevat em. jouluohjelman tekovaiheita.

Kansanradion lähetyksessä on äänessä Airi Helenius, joka joutui ensimmäisen kerran evakkoon 14-vuotiaana. Hän kertoo evakkojouluista sekä viimeisestä joulusta omassa kodissa, jonne vuonna 1941 tuli tilaisuus palata. Joulu opetti näkemään ihmisen vihollisen sotavangissakin.

Airi Heleniuksen veli Aaro Sario muistelee samassa ohjelmassa rintamajouluja ja kotirintamalta lähetettyjä paketteja.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto