Hyppää pääsisältöön

Helsingin tuomiokirkko nousi vallan symboliksi ja maksoi miljoona ruplaa

Helsingin tuomiokirkko on Turun tuomiokirkon ohella valtakunnan juhlavin pyhättö. Sen piti olla arkkitehti Carl Ludvig Engelin unelmien täyttymys, mutta suunnitelmia muutettiin moneen otteeseen ja itse rakennuskin valmistui vasta 12 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

Historian saatossa kirkolla on ollut monta nimeä: Nikolainkirkko, Suurkirkko ja Helsingin tuomiokirkko.

Tuomiokirkko rakennettiin vallan symboliksi, osaksi Helsingin monumentaalista empirekeskusta. Senaatintorin tärkeimmät rakennukset suunnitteli Carl Ludvig Engel.

Engel piirisi rakennuksesta useita luonnoksia. Lopullisen suunnitelman hyväksyi itse keisari Aleksanteri I, joka näin jätti kädenjälkensä Senaatintorin mahtipontiseen ilmeeseen.

Kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1830, mutta se vihittiin käyttöön vasta 1852. Rakentaminen tuli maksamaan miljoona ruplaa, mikä siihen aikaan oli iso summa.

Tuomiokirkkoa hallitsee keskuskupoli. Sen sijaan sivutornit ovat Engelin työtä jatkaneen E.B. Lohrmanin lisäyksiä. Muita merkittäviä muutoksia ovat mm. monumentaaliset pääportaat, kulmien paviljongit ja kattoa reunustavien apostolien sinkkipatsaat.

Tuomiokirkon rakennustyö ei sujunut vaivatta. Jossakin vaiheessa pelättiin jopa sitä, että kirkko kaatuu, kun idänpuoleiseen muuriin ilmestyi halkeama.

Apostoliveistos
Engel ei olisi halunnut kirkkoonsa patsaita. Apostoliveistos Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Helsingin tuomiokirkko
Kirkon koristeluja
Tuomiokirkon koristeita Kirkon koristeluja Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Helsingin tuomiokirkko
Tuomiokrikon urut
Tuomiokirkon urut olivat aikoinaan ylpeys. Tuomiokrikon urut Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Helsingin tuomiokirkko
Tuomiokirkon julkisivu
Kirkon suunnitelmia muutettiin moneen kertaan. Tuomiokirkon julkisivu Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Helsingin tuomiokirkko

Muistojen kirkko -ohjelman tekijät

Tuotanto: Veikko Itkonen 07.03.1957
Käsikirjoitus: Roy
Kuvaus: Kalle Peronkoski
Äänitys: Hugo Ranta

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.