Hyppää pääsisältöön

Ennen sotia Suursaarelle tehtiin kesäretkiä - Sodan jälkeen saaresta tuli suljettu sotilasalue

Suursaari oli ennen sotia merkittävä turismin keskus. Idylliselle saarelle tehtiin mantereelta hilpeitä huviretkiä, kuten vuonna 1936 kuvattu ainutlaatuinen filmi osoittaa. Talvisodan seurauksena saari jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle.

Turismin lisäksi saaren elinkeinoja olivat ennen sotia kalastus ja hylkeenpyynti sekä pienimuotoinen maanviljelys. Saarella oli kaksi kalastajakylää, Suurkylä ja Kiiskinkylä.

Ennen talvisotaa Suursaari oli oma kunta, jossa oli noin 900 asukasta.

Suomenlahden suurimman ulkosaaren luonto on poikkeuksellisen kaunis. Vuoret ja korkeat kalliot, neljä pientä järveä ja meren muokkaama ranta muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka on innoittanut myös monia taiteilijoita.

Suursaari sijaitsee Suomenlahden leveimmällä kohdalla, Kotkaan on matkaa runsaat 40 kilometriä ja Viron rannikolle noin 55 kilometriä.

Moskovan rauhassa 1940 Suursaari menetettiin Neuvostoliitolle, joka teki siitä suljetun sotilasalueen. Neuvostoliiton romahdettua saaren avaamista matkailukäyttöön on yritetty elvyttää – toistaiseksi laihoin tuloksin.

Suursaari oli kesäparatiisi.
Suursaari oli kesäparatiisi. Suursaari oli kesäparatiisi. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Suursaari
Ilosia nuoria laivan kannella.
Nuoret viihtyivät Suursaarella. Ilosia nuoria laivan kannella. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Suursaari
Suomi-laivan miehistöä matkalla Suursaareen
Suomi-laivan miehistöä matkalla Suursaareen. Suomi-laivan miehistöä matkalla Suursaareen Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Suursaari

Kesäinen kirje Suursaarelta

Tuotanto: Suomen Filmiteollisuus 25.2.1937
Kuvaus: Karl Peron

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto