Hyppää pääsisältöön

Adolf Ehrnrooth Linnan juhlissa 2000

Julkaistu . Päivitetty

Itsenäisyyspäivän vastaanoton juhlavimpia hetkiä oli pitkään jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin sisääntulo ja haastattelu.

Tietolaatikko

Adolf Ehrnrooth toimi sodan aikana mm. esikuntapäällikkönä ja jalkaväkirykmentin komentajana.

Hänet ylennettiin välirauhan aikana majuriksi, ja hän oli Mannerheim-ristin ritari n:o 162. Vuonna 1945 hänet ylennettiin nopeassa tahdissa everstiksi.

Jalkaväenkenraali hänestä tuli vuonna 1980. Ehrnroothista tuli viime vuosikymmeninä eräänlainen sotaveteraanien keulahahmo.

Vuoden 2000 Linnan juhlissa Ehrnrooth muistutti, että ei pidä luottaa liikaa esimerkiksi EU:n tukeen. Aseita voidaan kyllä ostaa muualta, mutta Suomen tyttöjen ja poikien pitää niitä käyttää, kenraali kiteytti.

Ehrnrooth viittasi haastattelussa sotavuosiin 1939-1945 ja kysyi, tuliko joku meitä silloinkaan auttamaan.

Kenraalin perinteinen kommentti itsenäisyyspäivänä oli, että "Suomi on hyvä maa ja paras meille suomalaisille".

Mannerheim-ristin ritareita oli alun perin 191, nykyään heistä on elossa viisi ja neljä on menossa Linnaan myös vuonna 2006. Tämän haastattelun aikaan eli vuonna 2000 ritareita oli elossa vielä 17.

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth kuoli 99-vuotiaana Turussa 26.2.2004, ja hänet haudattiin talvisodan päättymisen muistopäivänä valtiollisin kunnianosoituksin.

Teksti: Paavo Rytsä

  • Junamatkustajat tanssivat diskovaunussa (1972).

    Mukavasti matkaan junalla

    VR:n esittelyfilmissä kiidetään junalla suvena ja talvena

    Halki vehreiden Suomen suvimaisemien ja lumisten talvinäkymien porhaltavat junat Valtionrautateiden vuonna 1972 valmistuneessa esittelyfilmissä, jossa luodaan myös katsaus VR:n henkilöliikenteen uudistuksiin ja parannuksiin.

    Kommentteja 14
  • Säveltäjä Kaija Saariaho (1987).

    Kaija Saariaho – outolintu, joka lensi Pariisiin

    Säveltäjä Kaija Saariaho kulki omia polkujaan.

    "Se mikä mua kiinnostaa on säveltäminen ja elämän järjestäminen niin, että voin tehdä sitä mahdollisimman paljon. Ei mulla muita suunnitelmia ole", kertoi 33-vuotias Kaija Saariaho televisiohaastattelussa hymyillen vuonna 1982. Kun Suomesta ei löytynyt sopivaa lokeroa omaperäiselle säveltäjälle, suuntasi tämä Pariisiin.

  • Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Kaija Saariahosta.

    Säveltävä tyttö Kaija Saariaho oli kummajainen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 14. lokakuuta!

    Säveltäjä Kaija Saariahon kansainvälinen maine on syntynyt erityisesti hänen oopperatuotannostaan, mutta myös orkesteriteokset ja kamarimusiikki ovat saaneet esityskertoja ja ylistäviä kritiikkejä. Saariaho kertoo etsivänsä musiikillaan tietä omaan itseensä. Sävellystyössään hän hyödyntää elektroniikkaa akustisten soittimien ja laulajien rinnalla. Tie tunnetuksi säveltäjäksi on vaatinut paljon työtä ja Saariaho on varmasti monille naisille todellinen esikuva.

  • Kollaasi Provinssirockin esiintyjistä

    Provinssirockista Provinssiin – huippuhetkiä Eppujen vuodesta kahdeksanviis, Himin kuuskuuskutosten kautta Ultra Bra -karaokeen

    Haastatteluita, biiseja ja kokonaisia keikkataltioita

    Vuonna 1979 aloittanut Seinäjoen Provinssirock oli pitkään koko Suomen festarikesän avaaja kesäkuun alussa. Syvemmälle suveen siirryttyäänkin Provinssi on jatkanut livemusan huippukattauksilla. Musiikkikenttä on laajentunut ja Provinssirockin nimi tiivistynyt Provinssiksi. Tähän artikkeliin on koottu uutisjuttuja, artistihaastatteluita, biisejä ja kokonaisia keikkataltioita Provinssin vuosilta kesästä 1985 alkaen.

    Kommentteja 2

Aiheeseen liittyvää

2018

  • Fiktiivinen Urho Kekkonen Presidentit -sarjassa, Fiktiiviset J.K. Paasikivi ja Risto Ryti Sodan ja rauhan miehet -sarjassa, presidentti Mauno Koivisto ja presidentti Tarja Halonen

    Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa.

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Esillä ovat kaikki itsenäisen Suomen tasavallan presidentit sekä joukko viime vuosikymmenten presidenttiehdokkaita. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.

2016

  • Presidentti Mauno Koivisto A-studion vieraana.

    Tasavallan presidentti Mauno Koiviston erikoishaastattelu vuonna 1991

    Aiheina mm. pakolaispolitiikka, Baltian maat ja Persianlahti

    A-studiossa vuonna 1991 vierailleen presidentti Mauno Koiviston kanssa puheenaiheeksi nousivat polttavat kysymykset kuten pakolaispolittiikka, Baltian maiden suhteet Neuvostoliittoon sekä Persianlahden herkkä tilanne.

2006

  • Maija Vilkkumaa ja Tarja Turunen Linnan juhlissa 2003

    Maija Vilkkumaa ja Tarja Turunen Linnassa 2003

    Vilkkumaa kertoo miksei naissolistina olo ole vaikeaa

    "Naissolistina olo ei ole vaikeata, koska bändin jäsenet ovat naislaulajan kavereita", kertoo Maija Vilkkumaa Linnan juhlissa vuonna 2003.

  • Kari Tapio ja Katri Helena Linnan juhlissa 2003

    Katri Helena ja Kari Tapio Linnan juhlissa 2003

    Molemmat viettivät 40-vuotistaiteiljajuhlaansa 2003

    Vuonna 2003 Linnassa nähtiin kaksi pitkän linjan viihdetaiteilijaa. Sekä Katri Helena että Kari Tapio olivat juuri viettäneet 40-vuotistaiteilijajuhlaansa.

Relaterade artiklar

2023

2021