Hyppää pääsisältöön

Adolf Ehrnrooth Linnan juhlissa 2000

Itsenäisyyspäivän vastaanoton juhlavimpia hetkiä oli pitkään jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin sisääntulo ja haastattelu.

Tietolaatikko

Adolf Ehrnrooth toimi sodan aikana mm. esikuntapäällikkönä ja jalkaväkirykmentin komentajana.

Hänet ylennettiin välirauhan aikana majuriksi, ja hän oli Mannerheim-ristin ritari n:o 162. Vuonna 1945 hänet ylennettiin nopeassa tahdissa everstiksi.

Jalkaväenkenraali hänestä tuli vuonna 1980. Ehrnroothista tuli viime vuosikymmeninä eräänlainen sotaveteraanien keulahahmo.

Vuoden 2000 Linnan juhlissa Ehrnrooth muistutti, että ei pidä luottaa liikaa esimerkiksi EU:n tukeen. Aseita voidaan kyllä ostaa muualta, mutta Suomen tyttöjen ja poikien pitää niitä käyttää, kenraali kiteytti.

Ehrnrooth viittasi haastattelussa sotavuosiin 1939-1945 ja kysyi, tuliko joku meitä silloinkaan auttamaan.

Kenraalin perinteinen kommentti itsenäisyyspäivänä oli, että "Suomi on hyvä maa ja paras meille suomalaisille".

Mannerheim-ristin ritareita oli alun perin 191, nykyään heistä on elossa viisi ja neljä on menossa Linnaan myös vuonna 2006. Tämän haastattelun aikaan eli vuonna 2000 ritareita oli elossa vielä 17.

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth kuoli 99-vuotiaana Turussa 26.2.2004, ja hänet haudattiin talvisodan päättymisen muistopäivänä valtiollisin kunnianosoituksin.

Teksti: Paavo Rytsä

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto