Hyppää pääsisältöön

Helsinki on meren kaupunki

Helsinki on meren kaupunki. Vasta kun Vantaanjoen suulle perustettu kyläpahanen ymmärrettiin siirtää lähemmäksi avomerta, alkoi kaupunki kasvaa.

Kun Helsinki perustettiin Kustaa Vaasan mahtikäskyllä vuonna 1550, oli hänen tarkoituksenaan lyödä Tallinna laudalta. Hansaliiton hallitsemalle Tallinnalle haluttiin kilpailija.

Kustaa Vaasa määräsi Rauman, Ulvilan, Porvoon ja Tammisaaren porvarit muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kaikkia käsky ei miellyttänyt, mutta kuninkaan tahtoa oli noudatettava.

Helsingin kehitys oli pitkään kituliasta. Pietari Brahe huomasi kuitenkin syyn kaupungin hitaaseen kasvuun ja määräsi kaupungin siirrettäväksi 1600-luvun puolivälissä lähemmäksi avomerta.

Tästä alkoi Helsingin nousu, vaikka vaikeita vuosia oli edessä. Venäläisten hyökkäysten lisäksi 1700-luvun koettelemuksia olivat mm. rutto ja nälkävuodet.

Vuonna 1812 Helsingistä tehtiin suuriruhtinaskunnan pääkaupunki, jolle rakennettiin muutamassa vuodessa mahtipontinen hallintokeskus. Helsinki kasvoi nopeasti ja siitä kehittyi moderni eurooppalainen kaupunki.

Oheinen filmi esittelee, miltä Helsinki näytti vuonna 1956 mereltä katsottuna.

Nainen ihailee maisemia laivan ikkunasta
Helsinkiä voi katsella myös mereltä. Nainen ihailee maisemia laivan ikkunasta Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha laivat
Helsinki mereltä
Kaupunki kasvoi meren ääreen. Helsinki mereltä Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Helsinki
Kolme onkijaa
Onkijoita Helsingin edustalla. Kolme onkijaa Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha onginta
Poika laivan kannella
Matalat sillat aiheuttavat oman haasteensa. Poika laivan kannella Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha laivat
Kapteeni työssään
Kippari on veneensä pomo. Kapteeni työssään Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha laivat
Purjevene
Meri on myös viihtymistä varten. Purjevene Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Vene

Helsinki ja meri -ohjelman tekijät

Tuotanto: Veikko Iktonen 24.6.1956
Teksti ja sommittelu: Roy
Kuvaus: Kalle Peronkoski

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto