Hyppää pääsisältöön

Abraham Ojanperä: Serenada Don Zhuana

Limingassa syntynyt basso Abraham Ojanperä (1856-1916) oli aikansa johtava suomalainen laulutaiteilija ja pedagogi.

Tietolaatikko

Abraham Ojanperä syntyi vaatimattomiin oloihin Limingassa 16.9.1856. Molemmat vanhemmat menehtyivät lavantautiin ja parivuotias Ojanperä jäi isovanhempiensa kasvatettavaksi.
Kolmen yläkansakouluvuoden jälkeen hän pääsi kotipaikkakuntalaisten tuella Jyväskylän seminaariin, josta valmistui kansakoulunopettajaksi 1878. Sen jälkeen hän aloitti lauluopinnot Helsingissä Emilie Mechelinin ja Naemi Ingmanin johdolla, mutta taloudelliset syyt pakottivat jo vuonna 1879 hakeutumaan laulunopettajaksi Helsingin suomenkieliseen kansakouluun.
Tammikuun lopulla 1881 Ojanperä antoi ensikonserttinsa Helsingissä, ja syksyllä 1882 lähti jatkamaan lauluopintoja Saksaan, ensin kamarilaulaja Eugen Hildachin yksityisoppilaaksi ja sitten Dresdenin konservatorioon.
Koska ensisijainen tavoite, ulkomainen oopperaura, ei kuitenkaan näyttänyt toteutuvan, Abraham Ojanperä palasi 1885 Suomeen ja otti vastaan Helsingin musiikkiopiston ensimmäisen suomenkielisen "soololaulunopettajan" toimen, josta muodostui hänen elämäntyönsä 30 vuoden ajaksi.
Ojanperä teki pitkän uransa aikana lukuisia opintomatkoja ulkomaille: Berliiniin, Roomaan, Pariisiin, Lontooseen ja Madridiin. Matkoillaan hän perehtyi laulunopetuksen uusiin virtauksiin ja sovelsi niitä sitten omassa työssään. Lukuisat oppilaat pitivät Abraham Ojanperää suuressa arvossa. Hän oli opettajana määrätietoinen, mutta samalla kuitenkin oppilaidensa ystävä ja joviaali seuramies.
Abraham Ojanperä esiintyi solistina esim. Jean Sibeliuksen Kullervo-sinfonian kantaesityksessä 1892 ja Oskar Merikannon oopperan Pohjan neiti (ensimmäinen suomenkielinen ooppera) kantaesityksessä Viipurin laulujuhlilla 1908. Ojanperä ja Merikanto tekivät muutenkin paljon yhteistyötä. Ojanperä oli Helsingin Johanneksen kirkon kanttori vuodesta 1892 ja Merikanto toimi saman kirkon urkurina. Ojanperän konserteissa ja levytyksissä säestäjänä toimi useimmiten Oskar Merikanto.
Abraham Ojanperä teki levytyksiä vuosina 1904-08. Hän levytti ajalle tyypillisesti pääasiassa suomalaisia yksin- ja kansanlauluja.
Sokeritautia jo vuosia potenut Ojanperä matkusti marraskuussa 1915 sairaslomalle kotiseudulleen Liminkaan. Viranhoitoon oli vielä tarkoitus palata, mutta toisin kävi. Abraham Ojanperä kuoli huvilallaan Limingan Aappolassa 26.2.1916. Aappola on toiminut vuodesta 1917 Ojanperän elämäntyölle omistettuna museona.

Aikana, jolloin Suomessa ei vielä ollut vakituista oopperaa, hän esitti kaikki keskeiset basso- ja baritoniosat kotimaisissa ooppera- ja oratorioproduktioissa.

Merkittävin anti suomalaiselle laulutaiteelle oli kuitenkin hänen laulupedagogin toimensa Helsingin musiikkiopistossa (1885-1916). Hänen oppilaitaan olivat muun muassa Ida Ekman ja Maikki Järnefelt.

Suomalaisen ohjelmiston lisäksi Ojanperä levytti myös ulkomaisten säveltäjien yksinlauluja.

Pjotr Tshaikovskin "Serenada Don Zhuana op. 38/1" on tässä suomeksi laulettuna Don Juanin serenadi. Äänitys on tehty Helsingissä Gramophone-yhtiölle 1906, säestäjänä Oskar Merikanto.

Teksti: Johanna Nuorivaara

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.