Hyppää pääsisältöön

Adolf Niska: Sinikan laulu

Suomalaissyntyinen baritoni Adolf Niska (1884-1960) teki varsinaisen elämäntyönsä Ruotsalaisilla operettinäyttämöillä. Hän muutti pysyvästi Ruotsiin jo vuonna 1915.

Tietolaatikko

Adolf Bernhard Niska syntyi 17.2.1884 Viipurissa. Hän aloitti lauluopintonsa Helsingissä Alexandra Ahngerin johdolla. Oopperadebyyttinsä hän teki Helsingissä 1905 Kreivi Liebenaun roolissa Albert Lortzingin oopperassa "Der Waffenschmied" (Aseseppä).

Niska jatkoi opintojaan Pietarissa Eugenio Giraldonin oppilaana (1907-09) sekä Berliinissä G. Friedrichin ja Milanossa Michele Wigleyn johdolla (1910-11). Ennen siirtymistään Ruotsiin hänellä oli kiinnitykset sekä Turun Ruotsalaiseen teatteriin että Kotimaiseen oopperaan. Vuosina 1915-26 Niska oli yksi Tukholman Oscarteaternin suosituimmista esiintyjistä.

1920-luvun lopulla Niska siirtyi Vasateaternin solistikuntaan ja 1930-luvun lopussa vielä Göteborgin Suureen teatteriin.

Niska lauloi pääasiassa operettirooleja, mutta esiintyi toki oopperankin puolella. Hän toimi myös konserttilaulajana ja vieraili tässä ominaisuudessa Skandinavian ohella muun muassa Puolassa ja Saksassa.

Adolf Niska kuoli 2.8.1960.

Laulamisen lisäksi Niska toimi teatterinjohtajana ja esiintyi muutamissa elokuvarooleissa. Vuonna 1931 hän julkaisi omaelämäkertansa "Mitt livs mazurka med Thalia".

Adolf Niska teki levytyksiä 1920-luvulla Odeon –levymerkille. Hän levytti lähinnä operettisävelmiä ja suomalaisia yksinlauluja.

Toivo Kuulan säveltämä "Sinikan laulu op.16/a:1" Eino Leinon runoon on äänitetty huhtikuussa 1925. Adolf Niska laulaa tuntemattoman pianistin säestyksellä.

Teksti: Johanna Nuorivaara

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto