Hyppää pääsisältöön

Aino Ackté: Faust - Jalokiviaaria

Sopraano Aino Ackté (1876–1944) oli yksi 1900-luvun alun suomalaisen oopperataiteen uranuurtajista ja merkittävä kansainvälisen uran tehnyt oopperadiiva. Acktén esiintyminen Pariisin Suuressa Oopperassa 1897 Faustissa oli menestys, ja hänet kiinnitettiin Pariisiin kuudeksi vuodeksi. Ohessa kuullaan oopperan 3. näytöksen Jalokiviaaria (Ah! Je ris de me voir) levytettynä Pariisissa 1905.

Aino Ackté oli huomattava kulttuuripersoona, joka ajoi suomalaisen kulttuurin asiaa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 hän oli aktiivisesti järjestämässä suomalaisen musiikin konsertteja. Vuonna 1911 Ackté oli mukana perustamassa Suomalaista oopperaa, mutta riitaantui ja lähti. Vuosina 1912–1916 ja 1930 hän järjesti kesäisin oopperajuhlia Savonlinnaan.

Margaretan rooli Gounod´n Faustissa oli pitkään Acktén ohjelmistossa. Oopperan 3. näytöksen Jalokiviaaria (Ah! Je ris de me voir) hän levytti neljä eri kertaa. Pariisissa Fonotipialle äänitetyssä vuoden 1905 versiossa laulajatar kuuluttaa alussa itse: "Faust: L´air des bijoux, chante´ par madame Aino Ackté" (vapaasti suomennettuna: "Faust: Jalokiviaaria, laulaa rouva Aino Ackté").

Tietolaatikko

Aino Ackté (oik. Achté) syntyi 23.4.1876 Helsingissä. Vanhemmat mezzosopraano Emmy Achté ja säveltäjä-kapellimestari Lorenz Nikolai Achté opettivat 1880-luvulla perustamassaan Helsingin lukkari- ja urkurikoulussa.

Varhaisimman laulunopetuksen Ackté sai äidiltään. Ensikonsertin hän piti 17-vuotiaana. 1894 hänet hyväksyttiin opiskelemaan laulua Pariisin konservatorioon Edmond Duvernoyn johdolla. Kolme vuotta myöhemmin hän debytoi Pariisin Suuressa oopperassa Margaretan roolissa Charles Gounod´n Faustissa.

Menestyksekäs debyytti johti kuuden vuoden kiinnitykseen (1897-1903). Monien lyyristen roolien lisäksi Ackté lauloi myös dramaattisia osia muun muassa Wagnerin oopperoissa (Tannhäuser, Lohengrin). Vuodet 1904-06 Ackté oli kiinnitettynä New Yorkin Metropolitan-oopperaan ja myöhemmin Lontoon Covent Gardeniin. Merkittävimpänä roolityönään laulajatar piti Richard Straussin Salome-oopperan nimiosaa. Roolista tuli hänelle lähes pakkomielle, joka sai täyttymyksensä 1910 Covent Gardenissa sir Thomas Beechamin johdolla.

Kansainvälisen uransa Ackté lopetti jo 1913, mutta esiintyi vielä kotimaassa. Jäähyväisnäytäntö Suomalaisessa oopperassa oli vasta 1920 Giacomo Puccinin Toscassa, joskin hän vielä 54-vuotiaana 1930 lauloi viimeisillä järjestämillään Savonlinnan oopperajuhlilla Madetojan Pohjalaisissa nuoren Liisan osan, tosin erityispyynnöstä.

Aktiivisen oopperauransa aikana Ackté piti myös runsaasti soolokonsertteja ympäri Suomea. Levytyksiä hän teki noin kymmenen vuoden ajan 1902-13, mutta pääpaino oli 1900-luvun alussa, jolloin hän oli vielä Pariisin Suuren oopperan tähti.

Laulajanuransa jälkeen Ackté toimi laulupedagogina, vahvana kulttuurivaikuttajana ja vuodet 1938-39 myös Suomalaisen oopperan johtajana.

Aino Ackté kuoli haimasyöpään 68-vuotiaana 8.8.1944 Vihdin Nummelassa.

Teksti: Johanna Nuorivaara

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.