Hyppää pääsisältöön

Alma Fohström: Solovei

Koloratuurisopraano Alma Fohström (1856-1936) oli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkuvuosien menestyksekäs kansainvälinen oopperadiivamme, joka esiintyi ympäri maailmaa aina Siperiaa myöten.

Tietolaatikko

Alma Evelina Fohström syntyi Helsingissä 2.1.1856. Jo lapsesta asti hänellä oli selvät tulevaisuuden haaveet laulajattaren urasta. Perheen seitsemästä lapsesta kolme suuntautui musiikkiin. Alma Fohström, hänen sisarensa laulajatar-pedagogi Elin Fohström ja veljensä sellisti-kapellimestari Ossian Fohström.

Fohström aloitti lauluopintonsa 15-vuotiaana Helsingissä Anna Blomqvistin johdolla. Kahden vuoden kuluttua 1873 hänet hyväksyttiin Pietarin Keisarilliseen konservatorioon Henriette Nissen-Salomanin oppilaaksi. Pietarin jälkeen hän siirtyi opiskelemaan Milanoon 1878-79 opettajanaan Francesco Lamperti.

Opintojensa välillä Fohström ehti pitää ensikonsertin Helsingissä 1876 ja debytoida oopperassa Helsingin Arkadia-teatterissa Charles Gounod´n oopperan Faust Margaretana 1878. Hän oli nuoresta iästään ja vasta-alkaneesta urastaan huolimatta ehtinyt saada jo lukuisia ihailijoita aina Keisari Aleksanteri II myöten.

Ura vei laulajattaren pois Suomesta Berliinin Kroll-oopperaan ja vielä lyhyelle opintomatkalle Italiaan Felice Varesin oppilaaksi 1880-81. Samalla matkalla hän lauloi Verdin Rigolettossa Gildan osan säveltäjän itsensä ollessa yleisön joukossa kuuntelemassa.

1880-luvun Fohström kiersi laulamassa ympäri maailman oopperanäyttämöitä. Hän esiintyi Venäjällä, Euroopassa, Etelä-Amerikassa ja Yhdysvalloissa. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka lauloi New Yorkin Metropolitan-oopperassa (1888-1889). Eurooppalaisista kuuluisista oopperataloista mainittakoon erikseen Kroll-oopperan lisäksi Lontoon Covent Garden, jossa Fohströmillä oli kiinnitys näytäntökaudella 1886-87.

1890 Fohström asettui Venäjälle avioiduttuaan esikuntakapteeni Wilhelm von Roden kanssa. Hänet kiinnitettiin Moskovan Keisarilliseen oopperaan seuraaviksi yhdeksäksi vuodeksi. Hän oli valtavassa suosiossa ja tarinan mukaan itse Tshaikovskikin olisi suunnitellut säveltävänsä oopperan häntä varten.

1900-luvun alussa Fohström teki Moskovasta käsin pitkän oopperakiertueen Aasiaan. Tarkoitus oli edetä aina Kiinaan ja Japaniin asti, mutta Venäjän ja Japanin sota esti aikeet. 1904 Fohström piti jäähyväiskonserttinsa ja keskittyi sen jälkeen laulunopetukseen. Vuodet 1909-18 hän oli Pietarin Keisarillisen konservatorion yksinlaulun professori. 1920-luvulla hän opetti Berliinin Sternin konservatoriossa.

Suomeen Fohström palasi lopullisesti 1928 ja antoi laulutunteja Helsingin Kansankonservatoriossa kuolemaansa saakka 1936.

Laulajanuransa jälkeen Fohström toimi pedagogin tehtävissä Pietarissa, Berliinissä ja Helsingissä.

Aleksandr Aljabjevin yksinlaulu Solovei (Satakieli) on oikea koloratuurilaulun mestarinäyte kevyine lirkutteluineen. Alma Fohström on levyttänyt oman tulkintansa Pietarissa Pathe-yhtiölle 1902. Tämä äänite on Fohströmin ainoa tunnettu levytys.

Fohström levytti samassa yhteydessä kaksi muutakin kappaletta, mutta ne ovat kadonneet.

Teksti: Johanna Nuorivaara

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto