Hyppää pääsisältöön

Alma Kuula: Tuijotin tulehen kauan

Sopraano Alma Kuula (1884-1941), säveltäjä Toivo Kuulan puoliso, tuli tunnetuksi ennen muuta miehensä laulujen syvällisenä tulkitsijana.

Säveltäjä kuoli traagisesti sisällisodan jälkimainingeissa toukokuussa 1918, jonka jälkeen Alma Kuula teki kaikkensa, että hänen edesmenneen miehensä musiikki jäisi elämään ja tulisi tunnetuksi.

Laulajattaren päiväkirjan vuosilta 1901-1919 julkaisi hänen tyttärensä Sinikka Kuula-Marttinen vuonna 1968 nimellä "Virta venhettä vie".

Alma Kuula levytti muutamia miehensä Toivo Kuulan yksinlauluja 1930-luvulla. "Tuijotin tulehen kauan - op.2/2" on sävelletty 1907 ja omistettu Alma Kuulalle (tuolloin vielä Silventoinen). Äänitys on tehty 31.7.1937 His Master´s Voice –levymerkille ja säestäjänä toimii Martti Similä.

Tietolaatikko

Alma Johanna Silventoinen syntyi Pietarissa 5.2.1884. Hänen isänsä oli hopeaseppä. Perheessä oli viisi lasta, joista kaksi, Alma ja Oili (Siikaniemi) ryhtyivät laulajattariksi. Helsingin suomalaisen tyttölyseon jälkeen Alma Kuula siirtyi opiskelemaan musiikkia Helsingin Musiikkiopistoon (1903-08). Aluksi pääaineena oli pianonsoitto, mutta säveltäjä-kapellimestari Armas Järnefeltin suosituksesta se vaihtui lauluopintoihin Abraham Ojanperän ja Alexandra Ahngerin johdolla.

Jo opiskeluaikoinaan Alma Kuula tutustui tulevaan puolisoonsa Toivo Kuulaan. Vuonna 1907 säveltäjä omisti yksinlaulunsa "Tuijotin tulehen kauan" Alma Kuulalle, joka esitti sen sekä musiikkiopiston kevätnäytteissä että säveltäjän ensimmäisessä sävellyskonsertissa. He pitivät opiskeluvuosinaan myös yhteisiä konsertteja ympäri maata, muun muassa Lappeenrannassa ja Helsingissä.

Kotimaisten opintojensa jälkeen Kuula jatkoi opintojaan ulkomailla, ensin Milanossa Mathilde Riccin oppilaana (1908-09) ja sitten Pariisissa M. Duquennen oppilaana (1909-10). Palattuaan Suomeen, hän lähti laajalle kotimaan konserttikiertueelle, joka ulottui aina Pietariin asti. Ensikonserttinsa hän piti vasta vuonna 1911.

Kuula oli suosittu konsertti- ja oratoriolaulaja. Kotimaisten konserttien lisäksi hän esiintyi ulkomailla: Unkarissa, Italiassa, Baltian maissa, Saksassa ja muissa Pohjoismaissa. Toivo Kuulan yksinlaulujen ohella hän tuli tunnetuksi aikansa modernin suomalaisen laulutaiteen esittäjänä.

Suurin osa Toivo Kuulan laulumusiikista oli sävelletty Alma Kuulaa varten. Yksinlaulujen lisäksi hän esitti soolo-osuuksia Kuulan laajemmissakin vokaaliteoksissa. Yhteiset konsertit säveltäjän kanssa jatkuivat omien solistikonserttien ja oratoriotehtävien rinnalla. Pariskunta solmi avioliiton 1914, mutta Alma Kuula jäi leskeksi jo 1918.

1910- ja 1920- luvuilla Kuula teki vielä opintomatkoja ulkomaille. Milanossa hän oli Michele Wigleyn oppilaana 1913-14, Berliinissä Hertha Dehmlowin oppilaana 1922 ja Roomassa Regina Pacinin oppilaana 1928 yhdessä sisarensa Oili Siikaniemen kanssa.

Laulajattaren terveys oli epävakaa jo 1930-luvulta alkaen, jolloin hän vähensi esiintymisiään ja keskittyi opetustyöhön. Hän toimi laulunopettajana sekä yksityisesti että Helsingin Sivistysjärjestöjen Kansankonservatoriossa (1929-41). Keväällä 1941 hän piti soolokonsertin Helsingissä säestäjänään oma tyttärensä Sinikka Kuula-Marttinen. Lokakuussa 1941 oli tarkoitus pitää vielä konsertti Lappeenrannassa, mutta Alma Kuula kuoli sydänkohtaukseen matkalla konserttinsa harjoituksiin 8.10.1941.

Teksti: Johanna Nuorivaara

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto