Hyppää pääsisältöön

Erna Gräsbeck: Syntymistään sureva

Sopraano Erna Gräsbeck (1879-1958) kuului Kotimaisen Oopperan solistikunnan kantaviin voimiin aina oopperan perustamisesta 1911 vuoteen 1929 asti.

Tietolaatikko

Erna Gräsbeck syntyi 24.1.1879 Latvialaisessa Daugavpilsin (saks. Dünaburg) kaupungissa. Isä oli everstiluutnantti. Käytyään Helsingin ruotsalaisen tyttökoulun Gräsbeck opiskeli laulua Helsingin musiikkiopistossa 1892-95 Abraham Ojanperän oppilaana.

Opinnot jatkuivat tämän jälkeen ulkomailla. Roomassa Gräsbeckiä opetti Zaira Cortini-Falchi ja Berliinissä Etelka Gerster ja Louis Bachner.

Oopperadebyyttinsä laulajatar teki 1905 Italiassa Astin kaupungissa. Hän pääsi opettajansa suosituksella paikkaamaan sairastunutta solistia Mimin rooliin Giacomo Puccinin oopperassa La Boheme. Berliinissä Gräsbeck esiintyi opintojensa ohella sekä Komische Operissa että Lortzing Operissa 1907-08.

Gräsbeck ei tavoitellutkaan kansainvälistä uraa, vaan palasi opintomatkoiltaan takaisin Suomeen. Kun Kotimainen Ooppera ponnisti itsensä käyntiin lokakuussa 1911 sai Gräsbeck hetimiten esitettäväkseen naispääosan Friedrich Neumannin uudehkossa oopperassa Liebelei (Lemmenleikkiä). Vuonna 1912 Gräsbeck oli mukana Savonlinnan ensimmäisillä oopperajuhlilla Melartinin Aino-oopperan näytöksissä.

Yhteensä Gräsbeckin ohjelmistoon kului noin 40 oopperaosaa, joista mainittakoon Desdemona Verdin Otellossa, Tatjana Tshaikovskin Jevgeni Oneginissa, Mikaela Bizet´n Carmenissa ja Susanna Mozartin Figaron häissä.

Gräsbeck toimi uransa aikana myös konserttilaulajana ja orkesteri- ja oratoriosolistina. Kotimaan lisäksi hän konsertoi Roomassa, Kööpenhaminassa ja Berliinissä. Gräsbeck tunnettiin erityisesti Erkki Melartinin yksinlaulujen tulkitsijana.

Erna Gräsbeck luopui taiteilijan urastaan 1929 avioiduttuaan insinööri Niklas Järnefeltin kanssa. Laulajatar jäi kuitenkin leskeksi jo 1930-luvun alkupuolella.

Erna Gräsbeck kuoli Helsingissä 11.4.1958.

Jo ennen vakituisen oopperan perustamista Gräsbeck oli mukana kotimaisissa oopperanäytännöissä. Vuonna 1909 hän lauloi Erkki Melartinin Aino-oopperan kantaesityksessä ja vuotta myöhemmin Richard Wagnerin Siegfriedissä.

Erna Gräsbeck levytti suomalaisia yksinlauluja ja kansanlauluja vuosina 1912, 1913 ja 1925.

Tässä näytteessä hän laulaa suomalaisen kansanlaulun "Syntymistään sureva" tuntemattoman pianistin säestyksellä. Levytys on tehty Vox-levymerkille 1925.

Teksti: Johanna Nuorivaara

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto