Hyppää pääsisältöön

Greta von Haartman: Tuoll´ on mun kultani

Mezzosopraano Greta von Haartman (1889-1948) oli 1910-luvulta aina vuoteen 1945 Suomalaisen Oopperan kantavia voimia omassa äänialassaan.

Tietolaatikko

Annie Margaretha (Greta) von Haartman syntyi Mäntyharjulla 29.6.1889. Hän kävi Helsingin yksityisen ruotsalaisen tyttökoulun. Vuoden 1908 hän opiskeli laulua Helsingin musiikkiopistossa Emmy Achtén johdolla. Samana vuonna hänet lähetettiin kolmeksi vuodeksi Pariisiin Boulogne-sur-Seinen tyttöpensionaattiin saamaan lisää sivistystä ja hyviä tapoja. Tässä ankaran hyveellisessä ympäristössä hän sai kuitenkin luvan jatkaa lauluopintojaan ja pääsi aluksi Edmond Duvernoyn ja myöhemmin Suzanne Duvernoyn yksityisoppilaaksi.

Ensikonserttinsa Haartman piti palattuaan Suomeen 1911. Arvostelut olivat pääasiassa kiittäviä, vaikka laulajattaren omasta mielestä kriitikot eivät olleet yhtä tyytyväisiä häneen kuin paikalla ollut yleisö.

Lauluopinnot jatkuivat tämän jälkeen Pietarissa vuoteen 1914 asti Alma Fohströmin johdolla sekä Tukholmassa 1916 Signe Hebben oppilaana. Opintojensa lomassa Greta von Haartman esiintyi kesäisin pienemmissä sivurooleissa Savonlinnan oopperanäytännöissä ja Kotimaisen Oopperan produktioissa, kuten Offenbachin Hoffmanin kertomuksissa, Paciuksen Kaarle kuninkaan metsästyksessä ja Merikannon Elinan surmassa.

Vuonna 1916 Haartman sai siihenastisen uransa suurimman roolin, Amneriksen osan Verdin oopperassa Aida. Myöhemmin tästä roolista kehkeytyi laulajattaren lempirooli, jota hän esitti lukuisia kertoja.

Toinen pitkäaikainen roolityö muodostui Elinan surma –oopperan Kirsti Flemingin suuresta roolista, jonka Greta von Haartman sai ensi kertaa esitettäväkseen huhtikuussa 1917.

Varsinaisen kiinnityksen Suomalaiseen Oopperaan Haartman sai vuonna 1918. Sopimus jatkui aina vuoteen 1928 asti, jolloin laulajatar lähti vuodeksi Ranskaan.

Näytäntökaudella 1928-29 hän esiintyi Grenoblen, Clermont-Ferrandin ja Dinardin oopperanäyttämöillä. Samalla matkalla hän konsertoi muun muassa Pariisissa, Monte Carlossa ja Madridissa ohjelmistonaan suomalaisten säveltäjien, Sibeliuksen, Madetojan, Palmgrenin ja Järnefeltin laulumusiikki.

Ura Suomalaisessa Oopperassa jatkui uudelleen vuodesta 1929 eteenpäin aina vuoteen 1945 asti. Muista Greta von Haartmanin roolitöistä mainittakoon Bizet´n Carmenin nimiosa, Offenbachin Kauniin Helenan nimiosa sekä Wagnerin oopperoiden sankarittaria: Valkyyrian Brünnhilde, Parsifalin Kundry ja Lohengrinin Ortrud.

Vuonna 1920 Greta von Haartman avioitui eversti Verner Gustafssonin kanssa, joka oli Suomalaisen Oopperan taloudenhoitaja. Vuonna 1945 Haartman jätti oopperan, mutta jatkoi jo vuonna 1919 aloittamaansa opetustyöstä yksityisenä "laulun ja plastiikan opettajana".

Greta von Haartman kuoli 22.6.1948.

Haartman esiintyi yhteensä noin 70 eri ooppera- ja operettiroolissa. Erityisen tunnettu hän oli sulavasta näyttämötyöstään ja aristokraattisesta, hienostuneesta olemuksestaan.

Haartmanin levytyksiä ei ole julkaistu. Hän teki 1928 Pariisissa koelevyjä suomalaisista kansanlauluista Pathe-levymerkille, mutta niitä ei koskaan julkaistu kaupallisina äänitteinä.

Esimerkkinä laulajattaren äänestä ja kyvyistä kansanlaulu "Tuoll´ on mun kultani" tuntemattoman pianistin säestyksellä.

Teksti: Johanna Nuorivaara

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto