Hyppää pääsisältöön

Hanna Granfelt: Tuijotin tulehen kauan

Sopraano Hanna Granfelt (1884–1952) oli yksi 1900-luvun alkuvuosikymmenten taitavimpia suomalaisia laulajia.

Granfelt teki merkittävän kansainvälisen uran ooppera- ja konserttilaulajana, mutta oli myös arvostettu laulupedagogi Suomessa, Norjassa ja Saksassa. Hänen oppilaitaan olivat esim. Alfons Almi, Mary Hannikainen ja Mirjam Helin.

Hanna Granfelt teki melko paljon levytyksiä 1910-luvulla ja vuoden 1930 molemmin puolin. Hän levytti yksinlauluja, kansanlauluja ja ooppera-aarioita.

Toivo Kuulan säveltämä ja Eino Leinon sanoittama Tuijotin tulehen kauan (op.2/2) on äänitetty Tanskassa Danacord-yhtiölle 1933. Tanskan radion sinfoniaorkesteria johtaa Georg Schneevoigt.

Teksti: Johanna Nuorivaara

Tietolaatikko

Hanna Lilian Granfelt syntyi 2.6.1884 Sakkolassa. Isä kuoli varhain, ja perheen äiti muutti lapsineen Helsinkiin pitämään täysihoitolaa. Granfelt oli erittäin kiinnostunut teatterista ja liittyi 16-vuotiaana omatoimisesti Kaarlo Bergbomin Arkadia-teatteriin. Hän sai runsaasti rooleja ja hänen laulutaitonsa huomattiin nopeasti.

Enonsa tukemana Granfelt ryhtyi vakaviin lauluopintoihin. Ensin Helsingissä Alexandra Ahngerin johdolla ja vuodesta 1904 Pariisissa Edmond Duvernoyn yksityisessä konservatoriossa. 1905 Granfelt piti ensikonsertin Helsingissä ja palasi saman tien takaisin Pariisiin jatkamaan opintojaan vielä neljäksi vuodeksi.

Ensimmäisen kiinnityksensä Granfelt sai Mannheimin hoviteatteriin 1909. Ura lähti nousuun ja laulajatar jäi ulkomaille. Suomessa häntä kuultiin satunnaisesti konserttimatkoilla ja oopperavierailijana. 1911 Granfelt siirtyi Berliinin Kurfürstendammin oopperaan.

Säveltäjä Richard Strauss oli kuullut Granfeltiä koelaulussa ja ihastunut laulajattaren ääneen niin, että tarjosi tälle useita päärooleja omissa oopperoissaan (Salome, Ruusuritari, Ariadne auf Naxos) ja kutsui mukaansa kiertueittensa tähdeksi. 1913 he vierailivat Lontoon Covent Gardenissa ja myöhemmin Berliinin valtionoopperan kanssa Sveitsissä, jossa Strauss johti laajan Mozart-oopperoiden kiertueen (Figaron häät, Taikahuilu, Don Giovanni). Keskeisiin sopraano-osiin oli itseoikeutetusti nimetty Granfelt.

Berliinin valtionoopperaan Granfelt oli kiinnitettynä vuodet 1915-23. Suomen ja saksalaisten oopperatalojen ohella hän vieraili myös muun muassa Skandinaviassa, Bulgariassa, Unkarissa, Alankomaissa ja Itävallassa. Vuonna 1930 Granfelt teki konserttimatkan Yhdysvaltoihin.

Granfeltin ohjelmisto käsitti noin 50 oopperaosaa. Äänityypiltään häntä voidaan pitää dramaattisena sopraanona, mutta hän pystyi yhtä hyvin laulamaan sekä kevyempiä koloratuuriosia kuin Wagnerin ja Richard Straussin oopperoiden raskaampiakin rooleja.

Nivelreuma pakotti laulajattaren palaamaan pysyvästi Suomeen 1930-luvulla. Hektinen taiteilijaelämä vaihtui opetustyöhön.

Hanna Granfelt kuoli Helsingissä 3.11.1952.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto