Hyppää pääsisältöön

Ida Ekman: Largo

Sopraano Ida Ekman (1875-1942) oli yksi 1900-luvun vaihteen suomalaisen musiikkielämän nousukauden edustajista.

Tietolaatikko

Ida Paulina Morduch syntyi Helsingissä 22.4.1875. Lauluopinnot hän aloitti Helsingin musiikkiopistossa 1891 Abraham Ojanperän johdolla. Tarina kertoo, että Ojanperä löysi laulajattaren oppilaakseen sattumalta kuullessaan tämän laulavan avoimen ikkunan ääressä.

1892-95 opinnot jatkuivat apurahan turvin Wienissä Pauline Luccan johdolla. Tuona aikana laulajatar otti käyttöönsä taiteilijanimen Ida Morny, mutta luopui siitä avioituessaan 1895 opiskelutoverinsa pianisti-kapellimestari Karl Ekmanin (1869-1947) kanssa.

Ekman kokeili taitojaan myös oopperassa. Hänellä oli kiinnitys Nürnbergin kaupunginteatteriin näytäntövuodeksi 1896-97, mutta ooppera ei kuitenkaan ollut hänen ominta alaansa.

Ekman omistautui yksinlaululle ja konserttikiertueille, mutta sisällytti ooppera-aarioita konserttiohjelmistoonsa ja teki joskus satunnaisia vierailuja oopperanäyttämöille. Uusi valtion apuraha mahdollisti vielä yhden opintomatkan 1898-99, tällä kertaa Pariisiin Eugenie Colonnen oppilaaksi.

1900-luvun alussa Ekman oli maineensa huipulla. Hän teki laajoja konserttikiertueita puolisonsa kanssa Keski-Euroopassa, Pohjoismaissa ja Suomessa. Ekman esiintyi Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 yhdessä Aino Ackten ja Maikki Järnefeltin kanssa, lauloi niin Richard Straussille kuin Johannes Brahmsillekin ja teki konserttikiertueen yhdessä Edvard Griegin kanssa.

Ekman oli ensimmäinen laulajatar, joka konsertoi yksinomaan Jean Sibeliuksen yksinlauluista koostuvalla ohjelmistolla. Sibelius omisti hänelle useita laulujaan ja oli sitä mieltä, että Ekman oli ainoa kotimainen laulajatar, joka oli sisäistänyt hänen musiikkinsa niin, ettei sortunut ylitulkintoihin, kuten joidenkin laulajattarien kohdalla saattoi tapahtua.

1910 ja -20 –lukujen taitteessa Ekman lopetti aktiivisen laulajanuransa ja siirtyi kokonaan opetustyöhön. Jo vuodesta 1912 lähtien hän järjesti säännöllisesti oppilaskonsertteja, joiden tuotto luovutettiin hänen perustamalleen säätiölle kotimaisten taiteilijoiden tukemiseksi.

Ida Ekman kuoli Helsingissä 14.4.1942.

Ekman teki kansainvälisen uran sielukkaana ja hienostuneena lied-laulajana. Aktiiviuransa jälkeen hän toimi arvostettuna laulupedagogina.

Levylaulajana Ida Ekman teki lyhyen mutta edustavan uran 1904-08. Hän levytti Sibeliusta, muita koti- ja ulkomaisia laulusäveltäjiä, kansanlauluja ja ooppera-aarioita.

"Largo (Frondi tenere e belle – Ombra mai fu)" on resitatiivi ja aaria Georg Friedrich Händelin oopperan Serse (Xerxes) 1. näytöksestä. Äänitys on tehty Helsingissä 1904. Säestäjänä on todennäköisesti Ida Ekmanin puoliso Karl Ekman.

Teksti: Johanna Nuorivaara

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto