Hyppää pääsisältöön

Irma Tervani: Kevätlaulu

Aino Acktén 11 vuotta nuorempi sisar Irma Tervani (1887-1936) teki loisteliaan uran Dresdenin hovioopperassa.

Tietolaatikko

Irma Tervani (oik. Achté) syntyi 4.6.1887. Hänen vanhempansa Emmy Achte ja Lorenz Nikolai Achte toimivat opettajina perustamassaan Helsingin lukkari- ja urkurikoulussa. Varhaisimman lauluopetuksensa Irma Tervani saikin sisarensa tavoin äidiltään. Hän jatkoi opintojaan Ruotsissa parin vuoden ajan, kunnes siirtyi äitinsä suosituksesta ja yhä sisarensa jalanjälkiä seuraten Pariisin Konservatorioon Edmond Duvernoyn oppilaaksi 1904-06.

Konservatorion antama loppuarvosana ei ollut yhtä hyvä kuin aikanaan Aino–sisaren saavuttama "paras", joten kaikkinaiseen sisarvertailuun kyllästyneenä pikkusisko lähti Pariisista luomaan omaa itsenäistä uraa taiteilijanimellä Irma Tervani. Hän suuntasi Dresdeniin. Sopimus kiinnityksestä Dresdenin hovioopperaan solmittiin vuonna 1908. Tervani debytoi menestyksekkäästi Camille Saint-Saensin oopperassa Simson ja Delila. Seuraavana vuonna hän oli mukana Richard Straussin Elektra –oopperan kantaesityksessä.

Tervani teki vierailuja myös muilla Saksan oopperanäyttämöillä. Kuuluisimpia lienevät hänen vierailunsa Frankfurt am Mainin oopperassa 1910 ja 1912 Carmenin nimiroolissa vastanäyttelijänään Enrico Caruso. Roolityö Carmenina oli tulkinnaltaan poikkeuksellisen intensiivinen sekä äänellisesti että näyttämöllisesti. Onnistuneesta työstä sateli runsaasti kiitosta ja aina vain lisää vahvoja rooleja.

Tervani esiintyi jo mainittujen oopperoiden lisäksi muun muassa Gluckin Orfeuksessa, Verdin Trubaduurissa ja Aidassa, Straussin Ruusuritarissa ja Wagnerin oopperoiden altto-osissa. Suomessa hän vieraili 1910 Kansallisteatterin näyttämöllä laulamassa Kirsti Flemingin osan Oskar Merikannon Elinan surma –oopperan kantaesityksessä. Vuonna 1912 esitettiin samaisella näyttämöllä Kotimaisen oopperan toimesta Georges Bizet´n Carmen, jonka nimiroolissa vieraili itseoikeutetusti Tervani.

Oopperatyön ohella Tervani esiintyi myös konserttilaulajana. Hän vieraili konserttikiertueilla Saksan ja Suomen lisäksi muun muassa Skandinaviassa, Romaniassa ja Belgiassa. Aino Ackté järjesti omalla vaikutusvallallaan monia esiintymismahdollisuuksia sisarelleen, mutta Tervani yleensä torjui tämänkaltaiset järjestelyt. Perhesyihin vedoten hän kieltäytyi myös vuonna 1917 esiintymiskiertueesta Yhdysvaltoihin.

Vuonna 1930 Tervani teki yhden viimeisimmistä roolisuorituksistaan esiintymällä Savonlinnassa Aino Acktén järjestämillä oopperajuhlilla Leevi Madetojan Pohjalaisia –oopperan Maijana. Dresdenin hovioopperasta hän vetäytyi 1932 ja muutti perheensä kanssa Berliiniin.

Irma Tervani kuoli 49-vuotiaana 29.10.1936 Berliinissä.

Tervanilla oli dramaattinen, orvokinväriseksi ja sellosointuiseksi luonnehdittu alttoääni. Ihmisenä hän oli temperamenttinen ja ailahteleva, mutta ehdottomasti esikuvista ja muiden ihmisten mielipiteistä vapaa oman tiensä kulkija.

Tervani oli naimisissa vuodesta 1916 lähtien saksalaisen teatterijohtaja Paul Wiecken kanssa. Heillä oli kaksi lasta.

Irma Tervani lauloi koko uransa aikana vain neljä kappaletta äänilevylle. Gramophone –levymerkille tehdyt äänitykset ovat vuodelta 1906, jolloin hän ei vielä ollut Dresdenin hovioopperan tähti.

"Kevätlaulu op.58/4" on Oskar Merikannon sävellys Eino Leinon runoon. Säveltäjä itse toimii säestäjänä.

Teksti: Johanna Nuorivaara

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto