Hyppää pääsisältöön

Kupletin kuningas J. Alfred Tanner

Jos 1900-luvun alussa olisi jaettu kultalevyjä, laulava rakennusmestari Johan Alfred Tanner olisi varmasti saanut sellaisen. Hän oli aikansa kotimainen megatähti.

J. Alfred Tanner (1884-1927) teki vuosina 1911-1926 noin 70 levytystä. "Orpopojan valssi", "Laulu oli iloni ja työni" ja "Tytöt ja pojat samasta kylästä" on levytetty sen jälkeen vaikka kuinka monta kertaa uudelleen, ja mm. Tapio Rautavaara ja Vesa-Matti Loiri ovat tulleet tunnetuiksi Tannerin laulujen tulkkeina.

Tannerin tunnetuin laulu on kuitenkin "Kulkurin valssi", joka oli myös lähtökohtana vuonna 1941 valmistuneelle samannimiselle elokuvalle.

Kulkurin valssi on äänitetty Helsingissä vuonna 1926. Teksti on Tannerin, sävelmä on lainattu ruotsalaisesta kansanlaulusta, joka tunnetaan nimellä "Vandrarevalsen".

Helsinkiläistä urbaania elämää vuosisadan alussa kuvaavat mm. "Vosikan renki", "Vihellän vaan" ja "Helsingin heppu". Kaksimielinen "Römperin tanssit" kuuluu Tannerin moniin maaseutuaiheisiin lauluihin. "Naissotilas pelastusarmeijassa" on uskontoirvistely, joita monet 1900-luvun alun kupletistit harrastivat.

Tanner levytti monia lavabravuureitaan vasta 1920-luvun lopulla. Näissä myöhäisäänityksissä on Tannerin äänen kuluminen jo selvästi kuultavissa.

Tietolaatikko

Johan Alfred Tanner syntyi Artjärvellä 16.3.1884 ja valmistui rakennusmestariksi. Hän ryhtyi kuitenkin vuoden 1908 paikkeilla esiintyväksi taiteilijaksi.
Ensimmäinen suuri menestys oli esiintyminen joulukuussa 1910 Helsingin Kluuvikadulla sijainneessa Helikon-teatterissa, josta tuli samalla uuden suomalaisen kupletin läpimurto. Tähän saakka Helikon oli monien muiden helsinkiläisten teattereiden tavoin esittänyt elokuvien lomassa joitakin laulunumeroita, mutta nyt elokuvista luovuttiin ja Helikonista tuli täysmittainen revyyteatteri.
Tannerin tyyli oli varmasti saanut vaikutteita Pasi Jääskeläisen humoristisista kansanlauluista, mutta hän loi uuden, kansainvälisiin esikuviin perustuvan tyylin. Laulujen sävelmät olivat lainattuja, usein ajankohtaisista opereteista ja iskelmistä, mutta tekstit olivat Tannerin omat.
Tanner oli taitava luomaan karikatyyrejä erilaisista ihmistyypeistä, ja valitsi rooleihin soveltuvat asut ja eleet. Hänen lauluissaan kuvattiin pyykkäreitä, poliiseja, ajureita, huvittelevia herroja ja kopeita ylioppilaita. Ajankohtaisissa lauluissa huomioitiin mm. Tukholman olympialaiset, sotavuosien säännöstely ja vuoden 1918 valtiopäivät.
Tannerin esityksiin jonotettiin, ja hänen lauluvihkojaan myytiin suuria määriä. Hän teki myös useita kymmeniä äänilevyjä, viimeiset vuonna 1926.
Kaksikymmenluvulla Tannerin terveys alkoi heikentyä, ja epäonnistunut Amerikan-matka vuonna 1922 masensi häntä. Työväenjärjestöihin kuuluneet amerikansuomalaiset pitivät Tanneria valkoisen Suomen edustajana ja boikotoivat hänen esiintymisiään.
Johan Alfred Tanner kuoli tuberkuloosiin kesäasunnollaan Vaajasalmella 27.5.1927.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.