Hyppää pääsisältöön

Oili Siikaniemi: Nouskaa jo lapsikullat

Oili Siikaniemi (1888-1932) teki kaikki vähät äänityksensä 1920-luvulla. Hän levytti kansanlauluja sekä Leevi Madetojan, Yrjö Kilpisen ja Sulho Rannan yksinlauluja.

Tietolaatikko

Olga (Oili) Margareta Siikaniemi (os. Silventoinen) syntyi Pietarissa 31.8.1888. Lapsuutensa hän vietti Pietarissa ja kävi siellä myös alkeiskoulun. Yhteiskoulun nuori Siikaniemi kävi Helsingissä ja pääsi ylioppilaaksi 1907. Hän oli kiinnostunut kielistä ja jatkoikin heti ranskankielen opintojaan Pariisin ja Lausannen kesäyliopistoissa. Helsingin yliopistossa Siikaniemi opiskeli ranskan ohella venäjää, estetiikkaa ja taidehistoriaa.

Saatuaan opinnot päätökseen Siikaniemi toimi kolme vuotta Pietarin suomalaisen yhteiskoulun ranskan ja venäjän kielen opettajana. Hän oli jo Helsingissä opiskellessaan aloittanut lauluopinnot ja jatkoi niitä myös Pietarissa, mutta toistaiseksi vain hyvänä harrastuksena. Solmittuaan avioliiton kirjailija Väinö Siikaniemen (1882-1932) kanssa 1916 hän ryhtyi vakaviin lauluopintoihin ja päätti vaihtaa alaa opettajasta laulajattareksi.

Siikaniemi sai kotimaassa korkeatasoista opetusta niin Alma Fohströmiltä ja Maikki Järnefeltiltä kuin Heikki Klemetiltä ja Helge Lindbergiltäkin. Pariisissa hän opiskeli Felia Litvinnen johdolla ja vielä vuonna 1928 hän teki opintomatkan Roomaan yhdessä sisarensa Alma Kuulan kanssa Regina Pacinin lauluoppilaaksi.

Kotimaisten konserttikiertueiden ja solistitehtävien lisäksi Siikaniemi esiintyi lukuisissa ulkomaisissa konserteissa taiteilijanimellä Oili Sinimi. Hän vieraili muun muassa Saksassa, Itävallassa, Unkarissa, Puolassa, Tshekkoslovakiassa ja Baltian maissa.

Siikaniemen teknistä taituruutta, äänen väriä ja eläytyvää tulkintaa arvostettiin suuresti. Varsinkin suomalainen tuon ajan nuori säveltäjäpolvi, kuten esimerkiksi Sulho Ranta, Yrjö Kilpinen, Eino Linnala ja Olavi Ingman arvostivat hänen herpaantumatonta panostustaan uudemman laulumusiikin tulkitsijana ja tunnetuksi tekijänä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Sulho Ranta omisti Rarahu –yksinlaulunsa Siikaniemelle, jonka konserttiohjelmistot sisälsivät yleensä runsaasti ensiesityksiä, jopa ennätykseksi asti, verrattuna muihin kotimaisiin esittäviin säveltaiteilijoihin. Siikaniemi tulkitsi mielellään myös puolisonsa Väinö Siikaniemen runoihin sävellettyjä lauluja. Näistä runoista intoutuivat muun muassa sellaiset säveltäjät kuin Yrjö Kilpinen, Väinö Raitio ja Ernst Pingoud.

Siikaniemi toimi myös laulunopettajana. Hän opetti sekä Sivistysjärjestöjen Kansankonservatoriossa että yksityisesti. Siikaniemeä pidettiin erittäin perusteellisena ja järjestelmällisenä, mutta myös innostavana opettajana. Kielellisen lahjakkuutensa hän asetti laulutaiteen palvelukseen suomentamalla yksinlaulu- ja oopperatekstejä.

Oili Siikaniemi kuoli 2.8.1932 43-vuotiaana. Hänen puolisonsa kuoli samana syksynä vain muutamaa viikkoa myöhemmin.

Sopraano Oili Siikaniemi ja hänen sisarensa sopraano Alma Kuula olivat aikansa uuden musiikin tulkkeja ja esitaistelijoita.

Siikaniemi opiskeli kieliä ja toimi kieltenopettajana ennen ammattilaulajaksi ryhtymistään.

Raikas ja iloinen kansanlaulu "Nouskaa jo lapsikullat" on levytetty Polyphon-levymerkille 1929 tuntemattoman pianistin säestyksellä.

Teksti: Johanna Nuorivaara

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto