Hyppää pääsisältöön

Olli Suolahti: Velisurmaaja

Olli Suolahti (1885-1951) oli omaleimainen trubaduuri, kanteleensoittaja ja kirjailija.

Tietolaatikko

Olli Suolahti (alkujaan Otto Isidor Palander) syntyi Porissa 1885 kirjakauppiaan poikana. Hän asui eri puolilla maata ja kävi Savonlinnassa neljä vuotta lyseota.

Suolahti opetteli omin päin soittamaan kanteletta ja ryhtyi jo nuorena taiteilijan uralle, johon kuului esiintymismatka Amerikkaan vuonna 1903. Hän julkaisi kanteleensoiton oppikirjoja ja valmistui vuonna 1910 urkuriopistosta, mutta jatkoi läpi elämänsä kiertävän taiteilijan elämään.

Ensimmäisestä maailmansodasta alkaen Suolahti teki omalla riskillään laajoja konserttikiertueita ympäri Eurooppaa ja elätti itseään niiden ohella satunnaisella lehtikirjoittelulla. 1920-luvun alussa hän oleskeli pitkään Espanjassa ja kirjoitti siellä romaanin Biskajan kalastajat (1924-25). Vuonna 1946 hän julkaisi vielä muistelmateoksen "Trubaduurina kaukomailla."

Olli Suolahti kuoli esiintymismatkalla Vammalassa 4.11.1951.

Suolahden ohjelmisto muodostui pääasiassa kansanlauluista, suomalaisten säveltäjien kansanomaisista lauluista ja hänen omista sävellyksistään tai sovituksistaan, joista tunnetuimpia ovat "Tuku tuku lampaitani", "Kalalokin laulu" ja "Morsiamen polska".

Olli Suolahti teki noin 80 levyä, ensimmäiset vuonna 1905 ja viimeiset 1952.

Suomalainen kansanlaulu "Velisurmaaja" on äänitetty Homocord -levymerkille vuonna 1929. Laulaja säestää.

Teksti: Pekka Gronow

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto